Henkilöstöopas - Kokkolan kaupunki

Saimme runsaasti pyyntöjä uudesta ja ajantasaisesta henkilöstöoppaasta, joten päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Mielestämme oli erittäin tärkeää, että kaupungin työntekijät saivat mahdollisuuden vaikuttaa oppaan sisältöön, onhan opas tarkoitettu kaupungin palveluksessa olevien työkaluksi. Haluammekin käyttää tilaisuutta hyväksemme ja kiittää saamistamme erinomaisista ideoista ja ehdotuksista – ilman apuanne oppaasta ei olisi tullut yhtä käyttökelpoista! Sydämelliset kiitokset myös kaikille niille eri toimialojen edustajille, joita oppaan toimittaja kävi haastattelemassa. Henkilöstöoppaaseen on pyritty kirjaamaan kaikki ne palvelussuhteeseen liittyvät perustiedot, jotka jokaisen uuden työntekijän ja viranhaltijan olisi hyvä tietää. Opas on melkoinen tietopaketti, joten olemme aivan oppaan alkuun lisänneet muutaman kohdan muistilistan, jonka avulla uusi tulokas pääsee alkuun.

Opas voi myös vallan mainiosti toimia myös jo pidempäänkin talossa olleen muistin virkistäjänä ja esimiehen apuna perehdyttämisessä. Esimiehille on toki valmistumassa oma esimiehen laatukäsikirjansa.Henkilöstöopas ei kuitenkaan ole kaiken kattava, sillä hyvin perusteellisesta oppaasta olisi helposti tullut järkälemäinen teos. Olemme kuitenkin pyrkineet vastaamaan eniten kysyttyihin kysymyksiin. Olemme myös lisänneet jokaisen luvun loppuun luettelon lähteistä, josta löytää ajan tasalla olevia lisätietoja. Tämä opas on osa perehdyttämistä. Oppaan lisäksi tarvitaan suuri määrä henkilökohtaista opastusta ja perehdytystä. Toivomme myös, että tämä opas voisi kannustaa kaupungin työpisteitä laatimaan omia työpaikkakohtaisia perehdyttämisoppaita, joiden avulla uusi tulokas voidaan perehdyttää osaston tai yksikön tapoihin toimia. Kokkolan kaupungin uuden henkilöstöstrategian avulla kaupungista on tarkoitus tehdä entistä parempi työnantaja. Toivomme, että tämä opas voisi toimia yhtenä esimerkkinä siitä, että kaupunki on alkanut panostaa entistä enemmän työntekijöidensä tiedonsaantiin, hyvinvointiin ja osaamiseen. Uskomme, että kaupungin henkilökunta on valtava voimavara, jossa on runsaasti potentiaalia. Otamme siis mielellämme vastaan ideoitanne ja aloitteitanne myös jatkossa. Mitä voisimme tehdä jatkossa paremmin, jotta tuntisitte itsenne tervetulleiksi?

Lähin esimies ……………………………………………….. puh. ……………………

Palkkatoimisto ……………………………………………….. puh. ……………………

Työterveysasema ……………………………………………….. puh. ……………………

Työsuojelupäällikkö ………………………………………… puh. ……………………

Luottamusmies ……………………………………………….. puh. ……………………

Henkilöstöyksikkö …………………………………………… puh. …………………..

Nimi ……………………………………………….. ilmestyy ……………………

……………………………………………………………….………………………

………………………………………………………………………………………

Pohjanlahden erikoisen maankohoamisilmiön vuoksi Kokkolaa sanotaan merestä nousseeksi kaupungiksi. Ajanlaskun alussa kaupunki olikin vielä merenpohjaa. Kirkonmäki nousi meren helmasta noin 800-luvulla ja 1100-luvulla kohosi Pohjanlahdesta pieni selänne, jolle myöhemmin muodostui Kokkolan kaupunki. Jo 1300-luvun asiakirjoista löytyy viitteitä Kokkolan alueeseen. Tuolloin aluetta nimitettiin Karlabyksi eli miesten tai talonpoikain kyläksi. Arvellaan, että Kokkola on saanut suomenkielisen nimensä merenlahdella istuneiden kokkojen eli kotkien mukaan. Tiesitkö, että Kokkola on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista? Sen perusti Kustaa II Aadolf vuonna 1620. Kaupunki tunnettiin pitkään laivanrakennus- ja tervakaupunkina. Kun kaupunki sai 1765 purjehdusoikeudet Anders Chydeniuksen ansioista, pääsivät kaupungin porvarit matkaamaan kauppamatkoille yli Suomen rajojen, ja kaupunki alkoi vaurastua. Anders Chydenius muistetaan Kokkolassa muutenkin kuin purjehdusoikeuksien puolestapuhujana. Hän oli yksi 1700-luvun Ruotsi-Suomen merkittävimpiä poliitikkoja ja teräväsanainen elinkeinovapauden puolustaja. Chydeniuksen ajatuksiin voi tätä nykyä törmätä vaikka kävellessään Kokkolan kaduilla, sillä hänen ajatuksiaan on kirjoitettu katukivetyksiin. Kokkolan asema Keski-Pohjanmaalla on edelleen vahva. Kaupunki on maakunnan talous- ja kulttuurielämän keskus. Asukkaita täällä on noin 35 500, joista noin 20 prosenttia on ruotsinkielisiä. Vaikka tervakauppa onkin vuosien varrella jäänyt, sanotaan, että Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla tehdään edelleen maailman parhaita veneitä. Tällä hetkellä Kokkolan suurimmat työnantajat ovat Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan Keskussairaala, Outokumpu Zinc Oy ja OMG Kokkola Chemicals. Kokkola on ihmisen kokoinen kaupunki. Kaupungin vetovoimaa lisäävät pitkä historia, merikaupungin miljöö ja elävä kaksikielisyys. Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet tekevät kaupungista paikan, jossa koko perhe viihtyy. Kesäisin kutsuvat torielämä, hiekkarannat ja ulkoilumahdollisuudet. Talvella miellyttävää ajanvietettä tarjoavat esimerkiksi erilaiset kulttuuri- ja musiikkitapahtumat. Varaa lippu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin konserttiin tai Kaupunginteatterin esitykseen. Sekä Teatteri että Kamariorkesteri ovat niittäneet mainetta ympäri Suomen. Lähteet: Wiirilinna, Merestä noussut kaupunki; Chydenius-Instituutin Internet-sivut; Kokkolan talousarvio 2002 ja taloussuunnitelma 2002–2004.

Kaupunkimme tehtäviä hoitavat luottamushenkilöt (hallinto-organisaatio) ja palkattu henkilöstö (toimintaorganisaatio). Luottamushenkilöitä ovat valtuutetut, kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet ja tilintarkastajat. Heidän tehtäväkuvaansa kuuluu muun muassa päätösten teko ja toimeenpanon valvonta. Henkilöstö valmistelee päätökset ja panee ne toimeen.

Kaupunkimme hallinto-organisaation eli luottamusmiesorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus sekä eri toimialoilla toimivat lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat. Lisätietoja hallinto-organisaatiosta saat esimerkiksi Kokkolan kaupungin hallinto- ja toimintasäännöstä.

Kaupungin asioissa ylintä päätäntävaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuustossa on 51 valtuutettua, jotka valitaan tehtävään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa seuraavat asiat:

Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallitukseen 10 jäsentä. Kaupunginhallitus johtaa ja valvoo kaupungin toimintoja, huolehtii kaupungin talouden ja organisaation kehittämisestä sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja valvoo kaupungin yleistä etua. Hallitus myös valmistelee valtuuston päätökset ja huolehtii täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

Kaupungin hallinnon johtamista varten toimii kaupunginhallituksen alaisena kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan tehtävänä on esimerkiksi johtaa, valvoa ja kehittää kaupungin hallintoa ja taloutta sekä huolehtia kaupungin edustuksesta.

Lautakunnat huolehtivat oman alansa tavoitteiden asettamisesta sekä voimavarojen ja organisaation kehittämisestä. Lautakunnat muun muassa jakavat vuosittain kaupunginvaltuuston hyväksymät määrärahat tulos- tai toimintayksiköittäin. Ne päättävät myös toimialaansa koskevista suunnitelmista, hankinnoista sekä sopimuksista ja avustusmäärärahojen jakamisesta.

Eri alojen lautakunnilla voi olla omia erityispiirteitään ja -tehtäviään. Lautakuntien toiminnasta ja tehtävistä saat tarkempaa tietoa hallinto- ja toimintasäännöstä sekä taloussuunnitelmasta, talousarviosta ja sen perusteella laadituista käyttösuunnitelmista.

Kokkolan kaupungin liikelaitoksia johtavat johtokunnat. Lisätietoja saat Satamajohtokunnan ja Energiajohtokunnan johtosäännöistä.

Suurin osa tämän oppaan lukijoista kuuluu kaupungin toimintaorganisaatioon. Toimintaorganisaatio muodostuu kaupungin eri yksiköistä ja laitoksista. Toimialat (keskusvirasto, perusturvakeskus, sivistystoimen palvelukeskus, tekninen palvelukeskus, pelastuslaitos, satamalaitos, vesilaitos ja Kokkolan Energia) jakautuvat tulosalueisiin, tulosyksiköihin ja toimintayksiköihin.

Oheisesta organisaatiokaaviosta voit tarkastaa oman sijaintisi kaupungin organisaatiossa.

Keskusvirasto toimii kaupunginvaltuuston ja –hallituksen yleisenä suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Keskusvirastossa työskentelevät muun muassa kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, kaupungin lakimies, rahoitusjohtaja, kehitysjohtaja ja heidän sihteerinsä sekä kielenkääntäjät ja kansliasihteerit. Keskusviraston toimipisteitä on kaupungintalon I ja II kerroksessa. Keskusvirastoon kuuluu myös talousyksikkö, henkilöstöyksikkö, suunnitteluyksikkö, monistamo, lähettämö, asiakaspalvelu- ja vahtimestaripiste, kirjaamo sekä arkisto. Ne palvelevat kaikkia kaupungin palveluksessa olevia.

Kaupungin taloushallinto on keskitetty keskusvirastossa olevaan palveluyksikköön, joka tarjoaa taloushallinnon palvelut hallintokunnille. Talousyksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin maksuliikenteen, kirjanpidon ja perinnän. Lisätietoja saat numerosta 217.

Henkilöstöyksikkö Henkilöstöyksikkö luo henkilöstöstrategian periaatteet, avustaa toimialoja henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa Kokkolan kaupungille työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa virka- ja työehtosopimusasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työsuojelu, uudelleensijoitus, koulutus, tiedottaminen ja virkistystoiminta. Henkilöstöyksikkö sijaitsee kaupungintalon II kerroksessa, ja lisätietoja sen toiminnasta tai henkilöstöasioihin liittyvistä asioista saat numeroista 229 tai 230 sekä Internetistä Kokkolan kaupungin kotisivuilta.

Suunnitteluyksikkö Yksikön tehtäviin kuuluvat kaupungin strategia ja kehittäminen sekä kuntasuunniteluun ja kaupungin yleiseen kehitykseen liittyvät tilastot. Yksikkö sijaitsee kaupungintalon II kerroksessa. Tarkempia tietoja sen toiminnasta saat numeroista 223 ja 224. Asiakaspalvelu- ja vahtimestaripiste Asiakaspalvelupisteestä voit noutaa edullisia kuntosali-, keilailu- ja uimahallilippuja sekä Rukan ja Kauniston mökkien avaimet. Sieltä saat myös neuvoja esimerkiksi kellokorttiasioissa. Asiakaspalvelupiste sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa pääoven vieressä. Puh. 590 ja 410.

Lähettämö Huolehtii kaupungintalon tulevasta ja lähtevästä postista sekä talon sisäisen postin kulusta, sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa. Puh. 236.

Kirjaamo Kirjaamo kirjaa kaikki tulevat asiakirjat ja sen käsittelyvaiheet sekä seuraa asian käsittelyä. Kirjaamosta saa esimerkiksi tietää, missä eri yksiköissä tietty asiakirja on jo ehtinyt käydä kommentoitavana. Lisätietoja kirjaamon toiminnasta saat numeroista 234 ja 235.

Puhelinvaihde Puhelinvaihde huolehtii kaupungintalon ulkoisesta ja sisäisestä puhelinliikenteestä ja kaupungin puhelinluettelosta. Se sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa. Puh 9 (vaihteen ulkopuolisista numeroista 8289 111).

Keskusmonistamo Sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa. Se huolehtii kaupungin virastojen ja laitosten monistuksesta ja kopioinnista. Puh. 237.

Kuntakonsernilla tarkoitetaan kaupungin ja itsenäisten yhteisöjen sekä yritysten muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Kokkolan kaupungin kuntakonserniin kuuluu kuntayhtymiä, tytäryhteisöjä ja osakkuusyhtiöitä. Konsernin rakenne selviää parhaiten viereisellä organisaatiokaaviosta. Kuntayhtymä on usean kunnan yhdessä muodostama yhteenliittymä, joka perustetaan tiettyä tarkoitusta varten. Merkittävimmät konserniin kuuluvat kuntayhtymät ovat maakunnan asioita ajava Keski-Pohjanmaan liitto, sairaanhoitoa tarjoava Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuntayhtymä (Keski-Pohjanmaan keskussairaala) ja terveydenhuoltoon keskittynyt Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä (Kokkolan terveyskeskus). Toiminnallisesti merkittävimmät konserniin kuuluvat osakeyhtiöt ovat:

Hallitustyöskentelyn ja konserniohjeiden avulla kaupunki ohjaa konserniyhteisöjen toimintaa. Tavoitteena on hyvin pitkälle yhtenäisten toimintatapojen noudattaminen. Kuntakonsernin yhtiöt ovat kuitenkin itsenäisiä yhtiöitä myös henkilöstöasioissa. Mikäli kaupungin työntekijä siirtyy esimerkiksi Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymän palvelukseen, hän ei ole enää kaupungin palveluksessa vaan tekee työsopimuksen uuden työnantajan kanssa. Tämä on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi vuosilomia tai henkilöstön etuja pohdittaessa. Lähteet: Kokkolan kaupungin tasekirja, toimintakertomus 2001 ja Villa Elban Internet-sivut.

Kokkolan kaupungin henkilöstö on valtava voimavara, jonka tietoja ja taitoja ei kaupungilla ole varaa jättää käyttämättä. Kokkolan kaupunki haluaakin kannustaa sen palveluksessa olevia ideoimaan, tekemään aloitteita ja ehdotuksia sekä vaikuttamaan vireillä oleviin asioihin. Jos mielessäsi on parannusehdotuksia, lähde rohkeasti viemään niitä eteenpäin! Sinulla on monia eri vaikutusmahdollisuuksia. Voit ensinnäkin toimia kuntalaisena. Kaupunki tiedottaa vireillä olevista asioista ilmoitustauluillaan, sanomalehdissä ja Internet-sivuilla. Vaikuttamismahdollisuudet ovat parhaimmat silloin, kun asioita valmistellaan päätöksentekoa varten. Kaupungin Internet-sivuilta löydät ohjeet Kokkolan kaupungin kehittämistä ja palveluja koskevan palautteen antamiseen, kaupungin palveluja ja toimintaa koskevien kysymysten esittämiseen sekä kuntalaisaloitteen laatimiseen. Muista osallistua kotikaupunkisi kehittämiseen kunnallisvaaleissa. Vaalien välisenä aikana voit ottaa yhteyttä kaupunginvaltuutettuihin ja kaupungin muihin luottamushenkilöihin, kuten lautakuntien jäseniin. (Lähde: Kokkolan kaupungin Internet-sivut.)

Voit myös vaikuttaa asioihin kaupungin työtekijänä tai viranhaltijana. Voit esimerkiksi tehdä aloitteita, jotka parantavat henkilöstön viihtyvyyttä, turvallisuutta, työoloja tai motivaatiota. Aloitetoiminnasta olemme kirjoittaneet tähän oppaaseen oman luvun. Henkilöstöhallintoon liittyviä asioita käsittelee yhteistoimintaryhmä, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Ole aktiivinen ja ota yhteyttä yhteistoimintaryhmän jäseniin, esimerkiksi oman ammattijärjestösi pääluottamusmieheen tai henkilöstöyksikön henkilöstösihteeriin ja kysy, mitä asioita on vireillä! Ota asioista selvää ja vaikuta rohkeasti asioihin! Jos kaupungilta puuttuu esimerkiksi jokin tärkeä henkilöstöpalvelu, sano se ääneen ja vie asiaa siihen saakka, että se tulee yhteistoimintaryhmän käsiteltäväksi. Voit antaa henkilöstöasioihin liittyvää palautetta myös suoraan henkilöstöyksikköön tai välittää viestisi ammattijärjestöjen luottamusmiesten kautta. Oman ammattijärjestön edustajalta tai henkilöstöyksiköstä saat myös lisätietoja siitä, mitä henkilöstöön liittyviä kehittämisprojekteja kaupungin hallinnossa on meneillään. Muista myös, että toimialoilla on omia kehittämistyöryhmiään, joiden avulla voit vaikuttaa – ja työpaikkakokoukset ovat oiva paikka tuoda esille omaa työympäristöä koskevia parannusehdotuksia! Esimerkki: Risto Reippaan toimistokalusteet ovat vuosikausia vanhat ja resuiset. Työpöydän ergonomia-asiatkin ovat vähän niin ja näin – hartioitakin on alkanut kolottaa. Risto päättää hankkia uudet kalusteet, mutta mistäpäs rahaa? Hän muistaa hämärästi kuulleensa kaupungin talousarviosta… Jospa hän sitä kautta saisi varattua hankintaansa varten rahaa. Risto ryhdistäytyy ja ryhtyy aktiivisesti ajamaan asiaa: Hän päättää ottaa asian rohkeasti esille työpaikkakokouksessa hyvissä ajoin ennen kesälomien alkua. Kokouksessa näytetään vihreää valoa, ja Riston esimies vie asian eteenpäin. Kuinka ollakaan – kun talousarvio marraskuussa vahvistetaan, Riston kalusteisiin on varattu rahaa ja hän voi tilata uudet kalusteet!

Lisätietoja hallinto-organisaatiosta
* Kokkolan kaupungin hallinto- ja toimintasääntö	www.kokkola.fi/hallinto/saannot/hts2001.htm
* Kokkolan kaupungin talousarvio
* Kokkolan kaupungin taloussuunnitelma
* Kuntalaki	myös Internetissä www.finlex.fi
* Energiajohtokunnan johtosääntö
* Satamajohtokunnan johtosääntö
Lisätietoja toimintaorganisaatiosta
* Kokkolan kaupungin tasekirja ja toimintakertomus	Julkaisun voi saada esimerkiksi keskusvirastosta puh. 217
* Kokkolan virastojen ja laitosten Internet-sivut	www.kokkola.fi/yleista/virastot_laitokset.htm
Lisätietoja kaupunkikonsernista
* Keski-Pohjanmaan liitto	myös Internetissä www.keski-pohjanmaa.fi
* Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä	myös Internetissä www.kpshp.fi/
* Kokkolan kaupungin tasekirja ja toimintakertomus	Julkaisun voi saada esimerkiksi keskusvirastosta puh. 217
* Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä	myös Internetissä www.terveyskeskus.kokkola.fi
Lisätietoja päätöksentekoprosessista
* Oma esimies
* Henkilöstöyksikkö	puh. 230
* Oman alasi luottamusmiehet	kts. luettelo kohdasta "Ammattijärjestöt"
* Kokkolan kaupungin Internet-sivut	www.kokkola.fi
* Kokkolan kaupungin yhteistoimintasopimus

Kaikki kunnat ja kuntayhtymät kuuluvat valtakunnalliseen sopimusjärjestelmään. Sopimusjärjestelmässä kuntatyönantajien edustaja on Kunnallinen työmarkkinalaitos KT ja kunnallista henkilöstöä edustavat AKAVA-JS, Kunta-alan unioni (eli Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL), Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ (Tehyn ja SuPerin kunta-alan neuvottelujärjestö).

Yli puolet kaupungin palkansaajista on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä (KVTES). Omat työehtosopimukset on opetusalalla (Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus, OVTES), tuntipalkkaisilla (Tuntipalkkaisten työehtosopimus, TTES), teknisen puolen työntekijöillä (Teknisten sopimus, TS), lääkäreillä (Lääkärisopimus, LS), näyttelijöillä (Näyttelijöiden sopimus) sekä kaupunginorkesterin soittajilla (Kaupunginorkesterien virka- ja työehtosopimus). Lisäksi perhepäivähoitajia koskevia erityismääräyksiä on KVTES:in liitteessä.

Lisätietoja kunta-alan sopimusjärjestelmästä
* Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikkö
* Oman alasi luottamusmiehet	Kts. yhteystiedot kohdasta "Ammattiyhdistykset"

* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Teknisten sopimus (TS)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi

* AKAVA-JS	www.akava.fi
* Kunnallinen työmarkkinalaitos KT	www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry	www.kvl.fi
* Kunta-alan ammattiliitto KTV	www.ktv.fi
* Opetusalan Ammattijärjestö OAJ	www.oaj.fi
* Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer	www.superliitto.fi
* Tehy	www.tehy.fi
* Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry	www.ktn-ry.fi

Kokkolassa parasta aikaa –strategian tavoitteena on kehittää Kokkolan kaupunkia ja luoda siitä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi asuinpaikkakunta. Kaupungin ulkoista kuvaa, kokkolalaisten me-henkeä ja tulevaisuuden uskoa pyritään vahvistamaan alueen vahvuuksia hyödyntämällä.

Uusi strategia jakaantuu neljään eri painopistealueeseen, jotka ovat osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja vetovoima. Jokaiselle edellä mainitulle painopistealueelle on määritelty omat päämäärät. Esimerkiksi yksi hyvinvoinnin osa-alueeseen kuuluva päämäärä on taloudellinen, tehokas ja vaikuttava kaupunkiorganisaatio. Käytännössä uusi strategia vaikuttaa siten, että kaupunki pyrkii tulevaisuudessa panostamaan aikaisempaa enemmän henkilöstön hyvinvointiin, motivaatioon, osaamisen tasoon ja toimiviin työyhteisöihin. Painoarvoa saavat myös kannustava palkkaus ja koulutuksen arvostus.

Lähteet: Pikku Tynnyri toukokuu 2/2002, Kokkolan kaupungin talousarvio 2002, Kokkolassa parasta aikaa –strategia.

Kokkolan kaupungille on tärkeää, että sen palveluksessa olevat voivat hyvin. Työkykyä voivat uhata kiire ja stressi, epäselvyydet toimenkuvissa ja vastuunjaossa, työyhteisöjen ilmapiiri sekä yksilölliset tekijät. Tällaisiin asioihin pyrkii pureutumaan kaupungin uusi työhyvinvointiohjelma. Ohjelma liittyy kaupungin yleiseen strategiaan ja sen tavoitteena on lisätä kaupungin työntekijöiden hyvinvointia, osaamista ja motivaatiota. Esimerkiksi seuraaviin asioihin kiinnitetään jatkossa huomiota:

Ohjelma koostuu toimenpiteistä, jotka toteutetaan koko organisaation, toimialan, työpaikan ja yksikön tasolla.

Kokkolan kaupunki voi saavuttaa Parasta aikaa -strategiassa asetetut tavoitteet vain panostamalla henkilöstönsä hyvinvointiin ja osaamiseen. Henkilöstöstrategia koostuu visioista, arvoista, päämääristä, tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Strategia on melko pelkistetty, joten sen rinnalle kirjoitetaan toimenpideohjelma, jossa määritellään konkreettiset kehittämiskohteet.

Henkilöstöstrategia kertoo asenteesta, jolla kaupunki suhtautuu henkilöstöönsä. Sen tarkoitus on viestittää jokaiselle kaupungin työntekijälle, että häntä kohdellaan reilusti ja tasa-arvoisesti. Kaupungin suhde henkilöstöönsä täytyy pohjautua molemmin puoleiseen luottamukseen. Uuden henkilöstöstrategian mukaan kaupungin työilmapiirin toimivuuden perustana on inhimillisyys, tasa-arvo, syrjinnän nollatoleranssi ja tehokas sisäinen viestintä. Osallistuva johtaminen, vireä yhteistoiminta ja viestinnän kehittäminen ovat strategisia valintoja, joilla pyritään kohti toimivampaa työilmapiiriä. Sisäistä viestintää on tarkoitus kehittää, jotta siitä saataisiin tehokasta, sisällöltään rikasta ja kaikkien saatavilla olevaa.

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Käytännön työelämässä asia koskettaa sukupuolen lisäksi esimerkiksi ikä- ja ammattiryhmien välistä tasa-arvoa.

Kokkolan kaupungin on mahdollisuuksiensa mukaan toimittava siten, että avoimiin työpaikkoihin ja tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä. Kaupungin on edistettävä naisten ja miesten sijoittumista tasapuolisesti erilaisiin tehtäviin ja luotava heille yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan koulutuksen ja urasuunnittelun avulla. Työhönotossa tai työntekijöitä koulutukseen valittaessa ei saa suosia toista sukupuolta olevia siten, että pääasiallisesti vain heille suunnitellaan uraa esimiestasolla. Työolot on kehitettävä sellaisiksi, että ne sopivat yhtä hyvin naisille kuin miehille. Naisten ja miesten työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista on myös pyrittävä helpottamaan. Työnantajan on myös toimittava niin, ettei kukaan joudu työelämässä sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. (Lähde: Tasa-arvotoimiston Internet-sivut www.tasa-arvo.fi.)

Kokkolan kaupunki valmistelee parhaillaan tasa-arvosuunnitelmaa, jonka avulla tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti pyrittäisiin edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä kaikkien työyhteisöön kuuluvien samanarvoisuutta. Jos sinulla on tasa-arvosuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä esimerkiksi henkilöstöyksikön työnsuunnittelijaan.

Kokkolan kaupungilla on lain mukaan työnantajana seuraavia oikeuksia ja velvollisuuksia:

Sinulla on kaupungin työntekijänä tai viranhaltijana seuraavanlaisia oikeuksia ja velvollisuuksia:

Kaupungin hallinnossa käsiteltävät yleiset asiat ovat pääsääntöisesti julkisia. Saat kuitenkin työssäsi tietää Kokkolan kaupunkia ja sen henkilöstöä, kaupungin asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia tietoja, jotka on lain mukaan pidettävä salassa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuudet ja henkilöiden perhe-elämää tai muita henkilökohtaisia oloja koskevia tiedot. Näitä tietoja et palvelussuhteen kestäessä tai sen edes päätyttyä saa kertoa sivullisille ilman asianomaisen suostumusta, ellei laki velvoita niitä luovuttamaan.

Lähteet: Helsingin kaupungin Tervetuloa taloon –opas, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä henkilötietolaki.

Virka- ja työsuhde eroavat edelleen muodollisesti toisistaan, vaikka eroilla ei yleensä ole käytännön työelämässä juurikaan merkitystä. Työsuhde perustuu kaupungin ja työntekijän väliseen työsopimukseen. Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu tekemään korvausta vastaan työtä Kokkolan kaupungille sen valvonnassa ja johdossa. Kokkolan kaupunki sopii työntekijän kanssa työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Työsopimus tehdään kirjallisesti ja niin tarkasti, että kaikki työsuhteeseen määrittelyyn vaikuttavat seikat käyvät sopimuksesta ilmi.

Kokkolan kaupungilla on käytössä määrämuotoinen, kirjallinen työsopimus. Valmiita lomakkeita saat palkkatoimistosta.

Työsopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva (ns. vakituinen) tai määräaikainen. Määräaikainen työsopimus voi olla määräajaksi tehty tai määrättyä työtä varten. Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun määräajan päättyessä ilman irtisanomisaikaa, ellei toisin ole sovittu.

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus voidaan viiden vuoden kuluttua irtisanoa vain samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. (Kts. kohta "Irtisanomisajat".)

Vakituinen työsuhde on voimassa toistaiseksi ja sen kohdalla sovelletaan irtisanomisaikoja. (Kts. kohta "Irtisanomisajat".)

Kokkolan kaupungin henkilöstöstä hieman yli puolet on virkasuhteisia. Virkasuhde on käytössä silloin, kun henkilö hoitaa viranomaistehtäviä eli käyttää julkista tai taloudellista valtaa, tekee hallinnollisia päätöksiä tai valmistelee ja esittelee asioita toimielimille.

Kokkolan kaupunki ottaa henkilön virkaan yksipuolisella virkaanottopäätöksellä. Tehtävään valitulle annetaan virkaan ottamisesta pöytäkirjanote, päätösluettelon ote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys. Viranhoitomääräyksessä täytyy mainita viran tai tilapäisen viranhaltijan nimike, virkaan tai virkasuhteeseen valitun henkilön nimi, viran luonne (päävirka/sivuvirka), viranhaltijan asema (vakinainen, väliaikainen, tilapäinen), palvelussuhteen kestoaika (toistaiseksi, määräaika, määrätehtävä), mahdollinen koeaika sekä virantoimituksen alkamisajankohta.

Virka voi olla päävirka tai sivuvirka sen mukaan mitä viran perustanut toimielin on päättänyt. Päävirka on yleensä kokoaikainen, mutta se voi myös olla osa-aikainen.

Viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksella. Kokkolan kaupungin hallinto- ja toimintasäännössä ja virkasäännössä on lisämääräyksiä viranhaltijan palkkaamisesta ja viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista.

Viranhaltijat voivat olla joko vakinaisia viranhaltijoita, joita ovat virkojen vakinaiset hoitajat; väliaikaisia viranhaltijoita, joita ovat viransijaiset ja avoimen viran hoitajat tai tilapäisiä viranhaltijoita, jotka hoitavat tilapäisiä tehtäviä ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa.

Määräaikainen virkasuhde päättyy ilman irtosanomista määräajan päättyessä tai määrätehtävän tultua suoritetuksi. Määräaikainen virkasuhde voidaan puolin ja toisin irtisanoa tai purkaa päättymään ennen määräajan päättymistäkin. (Kts. virkasuhteen päättyminen.)

Kaupunki voi sopia uuden työntekijän tai viranhaltijan kanssa koeajasta. Työntekijän koeaika on yleensä enintään neljä kuukautta. Koeaikaa voidaan käyttää myös pitempiaikaisissa määräaikaisissa työsuhteissa. Virkaa täytettäessä voidaan koeaika määrätä enintään kuuden kuukauden mittaiseksi.

Koeajan tarkoitus on antaa molemmille osapuolille mahdollisuus tarkkailla, vastaako palvelussuhteen toinen osapuoli ja työ odotuksia. Koeaikana työsopimuksen tai virkasuhteen voi purkaa kumpikin osapuoli päättymään välittömästi. Irtisanomisaikaa ei tällöin noudateta.

Työaikaa on työhön käytetty aika sekä aika, jonka olet velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Kaupungin palveluksessa olevilla on käytössään hyvin erilaisia työaikoja. Tässä luvussa mainitaan vain niistä yleisimmät.

Lounastauko on pääsääntöisesti 45 min + - 15 min. Toimistotyötä tekevät pitävät sen yleensä 11–13, eri laitoksilla on käytössä eri aikoja. Lounastaukoa ei yleensä lasketa työaikaan. Jos teet jaksotyötä, päivittäinen lepoaikasi voidaan järjestää myös siten, että sinulle annetaan oikeus aterioida työn aikana. Tällöin ateriointiaika kuuluu säännölliseen työaikaasi. Kuukausipalkkalaisilla on yksi 10 minuutin kahvitauko, tuntipalkkaisilla kaksi 15 minuutin kahvitaukoa päivässä. Taukojen pituus on määritelty virka- ja työehtosopimuksissa.

Sinun kannattaa keskustella työajoista ja lounas- ja kahvitauoista oman esimiehesi kanssa. Hän myös opastaa sinua kellokortin käytössä, mikäli työpisteessäsi on sellainen käytössä. Kellokortin leimaukseen saat ohjeita myös kaupungintalon asiakaspalvelupisteestä.

Toimistotyöaikaa noudattavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä on käytössä liukuva työaika. Liukuma on aamuisin 7.00–9.00 ja iltapäivisin 15.00–18.00. Mikäli sinulla on käytössäsi liukuva työaika, voit siis tulla aamulla töihin 7.00–9.00 ja lähteä iltapäivällä 15.00–18.00. "Kiinteä työaika" on liukumien ulkopuolelle jäänyt aika eli klo. 9–15.

Positiivisen saldon maksimi on 20 tuntia ja negatiivisen saldon 6 tuntia. Pisin yhtäjaksoinen vapaa, jonka voit pitää positiivisen saldon perusteella, on yksi työpäivä. Vapaan työpäivän voit pitää saldojen perusteella korkeintaan kerran kuukaudessa. Sovi vapaan pitämisestä etukäteen esimiehesi kanssa.

Kun suunnittelet työaikaasi, on hyvä pitää mielessä, että työaika joustaa ensisijaisesti työn vaatimusten mukaan. Sovi liukumien käytöstä työpaikallasi, niin että henkilöstöä on aina paikalla esimerkiksi asiakaspalvelussa.

Ylityö on työtä, joka tehdään yleistyöajan (38 h 15 min) yli. Ylityötä sinulle alkaa kertyä vasta sen jälkeen, kun työtuntisi ylittävät edellä mainitun rajan. Siihen rajaan saakka teet lisätyötä.

Ylityöstä on aina sovittava työntekijän kanssa tapauskohtaisesti. Viranhaltija on velvollinen tekemään lisätyötä tai ylityötä, jos sen tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.

Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus esimiehen allekirjoittaman ylityökaavakkeen mukaan. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi joko kokonaan tai osittain vastaavalla tavalla korotettuun vapaa-aikaan. Tarkempia tietoja esimerkiksi korvauksen määrästä saat virka- ja työehtosopimuksista.

Lisätyöstäkin on sovittava erikseen. Lisätyöstä maksetaan vähintään samaa palkkaa kuin säännöllisestä työajasta.

Osa-aikatyötä on työ, jota tehdään vähemmän kuin työ- ja virkaehtosopimuksissa tai lainsäädännössä on sovittu "täydeksi" työajaksi. Mikäli teet osa-aikatyötä, etusi eivät saa lainsäädännön ja työsopimusten mukaan olla heikommat kuin kokoaikatyötä tekevien. Jos työpaikalla on tarve lisätä työvoimaa, työtä tulee tarjota ensisijaisesti kokoaikatyöhön pyrkivälle osa-aikaiselle.

Kun tulet kaupungin palvelukseen, talletetaan sinusta henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään vain sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeellisia työ- tai virkasuhteesi kannalta. Talletettuja tietoja tarvitaan palkanmaksuun sekä erilaisiin todistuksiin ja työnantajan tilastoihin. Tietoja säilytetään luottamuksellisesti. Ota yhteyttä palkkatoimistoon, mikäli haluat tarkastaa, mitä tietoja sinusta on talletettu. Opettajien tiedot on talletettu sivistystoimen palvelukeskukseen. Jos sinulla on tietosuojalakiin liittyviä kysymyksiä, lisätietoja saat esimerkiksi henkilöstöyksiköstä, henkilötietolaista tai Työturvallisuuskeskuksen asiamieheltä (puh. 09 616 261).

Kaupunki ei ole pitänyt nimikirjaa vuodesta 1994 lähtien. Ennen vuotta 1994 kaupungin palvelukseen tulleet voivat pyynnöstä saada jäljennöksen nimikirjasta. Lisätietoja asiasta saat palkkatoimistosta (puh. 242).

Jos et voi terveydellistä syistä jatkaa omassa tehtävässäsi tai mikäli kaupungin toimenpiteiden vuoksi työsi loppuu, Kokkolan kaupunki pyrkii järjestämään sinulle toisen työn. Mikäli uudelleen sijoittuminen tulee ajankohtaiseksi, keskustele asiasta esimiehesi kanssa, mikäli mahdollista. Ota sen jälkeen yhteyttä joko terveysasemaan ja henkilöstöyksikön työnsuunnittelijaan. He tekevät parhaansa auttaakseen sinua. Uudelleen sijoittuminen on haastava ja usein aikaa vievä prosessi, joka vaatii kaikilta osapuolilta sekä kärsivällisyyttä että aikaa.

Irtisanomisajoista ja irtisanoutumisen syistä kerrotaan tarkemmin työsopimuslaissa sekä virka- ja työehtosopimuksissa (KVTES, TS, TTES). Tässä luvussa esitellyt ajat ja ehdot ovat pääsääntöjä. Edellä mainituista sopimuksista ja laista löytyy tarkempia tietoja, joihin on myös hyvä paneutua. Irtisanomisperusteet koskevat myös OVTES:in piiriin kuuluvia, mutta kyseisessä virka- ja työehtosopimuksessa on omat irtisanomisajat, joihin jokaisen opettajan on hyvä tutustua, mikäli asia tulee ajankohtaiseksi.

Määräaikaisen ja vakituisen työsopimuksen irtisanomisissa sovelletaan erilaisia määräaikoja.

Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista ellei erikseen ole muuta sovittu. Määräaikainen työsopimus voidaan lakkauttaa yksipuolisesti kesken määräajan myös purkamalla tai pitämällä sopimusta purkautuneena – aivan samoin kuin toistaiseksi voimassa olevakin työsopimus. (Kts. tarkemmin kohta "Palvelussuhteen purkaminen".)

Vakituisessa työsuhteessa noudatetaan virka- ja työehtosopimuksissa määriteltyjä irtisanomisaikoja. Työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempiäkin irtisanomisaikaa kuin on määritelty.

Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen syytä ilmoittamatta. Tällöin noudatetaan pääsääntöisesti seuraavanlaisia irtisanomisaikoja:

Yllä mainitut tiedot eivät koske OVTES:in piiriin kuuluvia. Heillä on näistä ajoista poikkeavat irtisanomisajat.

Kaupunki voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain joko työntekijästä johtuvista erittäin painavista syistä tai tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Erityisen painavia syitä ovat esimerkiksi töiden laiminlyönti, esimiehen määräysten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja huolimattomuus. Irtisanomisen peruste on aina ilmoitettava irtisanomisen yhteydessä.

Kaupunki ei voi irtisanoa sinua sairauden, vian tai vamman vuoksi (ellei niistä ole ollut seurauksena työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen) tai raskauden ja synnytyksen perusteella. Erityisen painavia syitä eivät myöskään ole asevelvollisuuden suorittaminen, osallistuminen työtaisteluun, poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide tai osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan tai yhdistystoimintaan.

Mikäli työnantaja irtisanoo työsuhteen, irtisanomisajat ovat KVTES:in, TS:n ja TTES:n piiriin kuuluvilla seuraavat: (opettajien irtisanomisajat selviävät parhaiten OVTES:istä)

Pääsääntöisesti viranhaltijat noudattavat samoja irtisanomisaikoja kuin työsuhteessa olevat. Tästä säännöstä on kuitenkin olemassa muutamia poikkeuksia. Jäljempänä esitellään esimerkiksi, kuinka määräaikaista virkasuhdetta koskevat erilaiset säännökset kuin määräaikaista työsuhdetta. Viranhaltijan suostumuksella tai pyynnöstä voidaan kuitenkin aina noudattaa lyhyempiä irtisanomisaikoja kuin sopimuksissa on määrätty.

Määräaikainen virkasuhde lakkaa ilman irtisanomisaikaa, kun määräaika päättyy tai määrätehtävä on suoritettu. Määräaikaisen viranhaltijan virkasuhde voi päättyä ilman irtisanomisaikaa myös silloin, kun vakinainen viranhaltija – eli hän jonka sijaiseksi määräaikainen viranhaltija on palkattu – palaa ennen määräajan päättymistä esimerkiksi opintovapaalta, vanhempainlomalta tai hoitovapaalta, mutta ainoastaan silloin kun vakinaisella viranhaltijalla on lakiin tai määräykseen perustuva ehdoton oikeus palata takaisin töihin.

Mikäli väliaikainen viranhaltija (eli viransijainen tai avoimen viran hoitaja) haluaa irtisanoutua, hänen irtisanoutumisaikansa on 14 päivää. Muun määräaikaisen viranhaltijan irtisanoutumisaika on 30 päivää. Opettajilla on OVTES:issä omat sääntönsä.

Mikäli kaupunki haluaa irtisanoa määräaikaisen virkasuhteen, perusteeksi kelpaa ainoastaan erittäin painava syy tai taloudellinen tai tuotannollinen syy. Väliaikaisen viranhaltijan (viransijainen ja avoimen viran hoitaja) irtisanomisaika on 14 päivää ja muun määräaikaisen viranhaltijan 30 päivää. Opettajilla on OVTES:issä omat määräyksensä.

Vakituisessa virkasuhteessa olevilla on samat irtisanomisajat kuin vakituisilla työntekijöillä. OVTES:in piiriin kuuluvan irtisanoutumisaika selviää parhaiten ko. sopimuksesta.

Mikäli kaupunki haluaa irtisanoa viranhaltijan, perusteeksi kelpaa vain erittäin painava syy tai taloudellisesta tai tuotannollinen syy. Irtisanomisajat ovat samat kuin vakituisessa työsuhteessa. (Kts. kohta "Jos työntekijä irtisanotaan"). Opettajilla on OVTES:issä omat määräyksensä.

Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Mikäli haluat irtisanoa työsuhteesi tai virkasuhteesi, ilmoita asiasta esimiehellesi – mieluiten myös kirjallisesti.

Virkasuhteen tai työsuhteen purkaminen merkitsee palvelussuhteen päättymistä välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Purkaminen voi koskea sekä vakinaista että määräaikaista palvelussuhdetta. Palvelussuhde voidaan purkaa vain siinä tapauksessa, että työntekijä tai viranhaltija törkeästi rikkoo tai laiminlyö velvollisuuksiaan. Purkamiseen oikeuttavan syyn tulee olla moitittavampi kuin irtisanomisperusteen.

Työ- tai virkasuhteesi päättyessä Kokkolan kaupunki antaa sinulle todistuksen palvelussuhteesi kestosta ja tehtävistäsi. Opettajat saavat palvelutodistuksen kouluvirastosta ja muut voivat pyytää todistuksen omasta palkkakonttoristaan. Mikäli haluat työ/palvelutodistuksen, johon kirjoitetaan syy työ/virkasuhteesi päättymiseen ja työantajan arvio osoittamastasi työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä, pyydä sitä erikseen esimieheltäsi.

Jos sopimusten tulkinnasta syntyy erimielisyyksiä, asiat olisi pyrittävä selvittämään ensin lähimmän esimiehen kanssa neuvottelemalla. Jos erimielisyyksiä ei saada ratkaistua, niin asia voidaan siirtää työnantajan ja luottamusmiehen välillä selvitettäväksi. Mikäli asiassa edelleen ollaan erimielisiä, niin asia voidaan saattaa paikallisneuvotteluun. Neuvottelut käydään työnantajan edustajien ja paikallisen ammattiyhdistyksen kesken.

Lisätietoja työsuhteeseen liittyvistä asioista (oikeudet, velvollisuudet, irtisanomisajat jne.)
* Oma esimies
* Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikkö	puh. 230
* Oman alasi luottamusmiehet	kts. luettelo kohdasta Ammattijärjestöt
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas
* Teknisten sopimus (TS)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Työsopimuslaki	myös Internetissä www.finlex.fi
* Työmarkkina-avain	myös Internetissä www.alli.fi/tmavain/

* AKAVA-JS	www.akava.fi
* Kunnallinen työmarkkinalaitos KT	www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry	www.kvl.fi
* Kunta-alan ammattiliitto KTV	www.ktv.fi
* Opetusalan Ammattijärjestö OAJ	www.oaj.fi
* Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer	www.superliitto.fi
* Tehy	www.tehy.fi
* Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry	www.ktn-ry.fi
Lisätietoja virkasuhteeseen liittyvistä asioista (oikeudet, velvollisuudet, irtisanomisajat jne.)
* Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikkö	puh. 230
* Oman alasi luottamusmiehet	katso luettelo kohdasta "Ammattijärjestöt"

* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas
* Laki kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta	myös Internetissä www.finlex.fi
* Peruskoulun ja lukion opetushenkilöstön palvelussuhdeopas 2001
* Teknisten sopimus (TS)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
Lisätietoja uudelleen sijoittumisesta
* Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikön työnsuunnittelija (uudelleen sijoittuminen)	puh. 219
* Työterveysasema	puh. 8287 380

* Lokasaari Sirkka-Liisa: Työhyvinvoinnin huomioiminen ja edistäminen. Työkaluja esimiehille työntekijöiden työkyvyn huomioimisessa työkyvyttömyyden uhatessa. Muistio.
Lisätietoja päätöksenteon julkisuudesta
* Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta	myös Internetissä www.finlex.fi
Lisätietoja henkilötietoasioista
* Henkilötietolaki	esimerkiksi Internet-osoitteessa www.finlex.fi
* Työturvallisuuskeskuksen asiamies (tietosuojalakiin liittyvät asiat!) Carl-Henrik Lemström	puh. (09) 616 261

Tällä hetkellä kaupungin palkkapolitiikka perustuu kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin ja paikallisiin sovelluksiin. Kaupungin uuden strategian yhtenä päämääränä on kiinnittää erityistä huomiota palkkauksen kannustavuuteen. Teknisten sopimuksen piirissä olevilla on jo nyt käytössä tehtävien vaativuuden arviointiin perustuva palkkaus. Opettajien palkat määräytyvät C-palkkataulukon mukaan. Vähimmäispalkasta on määrätty virka- ja työehtosopimuksissa.

Kaikissa virka- ja työehtosopimuksissa (KVTES, OVTES, TS, TTES) on omat säännöksensä peruspalkasta ja minimipalkasta. Samoista sopimuksista löydät myös tiedot peruspalkan lisäksi maksettavista lisistä (esimerkiksi työkokemukseen perustuvat lisät, kielilisät jne). Kysy lisää esimieheltäsi tai tutustu oman alasi virka- ja työehtosopimukseen!

Viranhaltijoille maksetaan palkka etukäteen kuun 5. päivä, kuukausipalkkaisille työntekijöille 15. päivä (kaksi viikko etukäteen ja kaksi viikkoa jälkikäteen). Määräaikaisten palkkapäivä on kuun viimeinen päivä. Tuntipalkkaiset saavat palkan kuukauden 7. ja 22. päivä. Vakinaiset opettajat saavat palkkansa kuun 5. päivä, määräaikaiset opettajat ja tuntiopettajat saavat palkan kuun viimeinen päivä ja opettajien sijaisten palkkapäivä on 15. päivä ja/tai kuun viimeinen päivä.

Mikäli palkkatietosi tai verotustietosi muuttuvat, muuttuneet tiedot on toimitettava palkanlaskentaan viimeistään 10 päivää ennen palkanmaksua!

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin kuuluville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan kokemuslisää 4, 7 ja 10 vuoden palvelun jälkeen. Kukin korotus on 5 prosenttia.

Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvat saavat ammattialalisää 3 kolmen vuoden jälkeen 5 prosenttia ja 5 vuoden jälkeen 9 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta.

Opettajien virka- ja työsopimuksen (OVTES) piiriin kuuluvat saavat palvelulisää 2, 5, 8 ja 13 vuoden jälkeen. He saavat myös määrävuosikorotukset 5, 10, 15 ja 20 työvuoden jälkeen.

Tuntipalkkaisille työkokemuslisä tulee 2, 4 ja 7 vuoden palvelusvuoden jälkeen. Työkokemuslisiä korotetaan siten, että työkokemuslisä oli 2 palvelusvuoden jälkeen 0,38 euron, 4 palvelusvuoden jälkeen 0,76 euron ja 7 palvelusvuoden jälkeen 1,14 euron suuruinen.

Edellä mainitut tiedot ovat vuodelta 2002. Tarkasta lisän suuruus oman alasi työehtosopimuksesta tai kysy esimieheltäsi. Kokemuslisään oikeuttavaa palveluajaksi lasketaan pääsääntöisesti oman kaupungin palvelu, mutta myös muun työnantajan palvelu vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä kyseisessä nykyisen työn tai viran hoitamisessa. Aikaisemmat työpaikkasi voivat siis vaikuttaa lisiesi kertymiseen!

Mikäli kuulut KVTES:in piiriin, voit myös saada peruspalkkasi lisäksi kielilisää. Sitä voidaan maksaa, jos tehtävissäsi edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa. Kielilisän suuruus selviää kulloinkin voimassa olevasta virka- ja työehtosopimuksesta.

Jokaisen palkanmaksun yhteydessä saat palkkalaskelman, josta käyvät ilmi muun muassa palvelussuhteen laji ja kesto, työaika, verotustiedot sekä palkan kertymätiedot.

Kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden bruttopalkat ovat julkisia. Yksityisellä puolella ei vastaavaa sääntöä ole.

Lisätietoja
* Oma esimies
* Henkilöstöyksikkö
* Kouluvirasto (opettajat)
* Palkkatoimisto
* Pikku Tynnyri

* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantaja.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Teknisten sopimus (TS)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi

Säännölliset kehityskeskustelut ovat tärkeä osa Kokkolan kaupungin johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on, että kaikkien työyksikköjen esimiehet ottaisivat kehityskeskustelut tavaksi. Käytä mahdollisuutta hyväksesi, sinulla on nimittäin oikeus vähintään kerran vuodessa käydä tällainen keskustelu kahden kesken esimiehesi kanssa.

Kehityskeskusteluissa käydään läpi mennyttä työkautta ja suunnitellaan tulevaa. Keskustelu on tavoitteellinen ja ehdottoman luottamuksellinen. Kehityskeskusteluja kaivataan, koska jokainen meistä kaipaa palautetta työstään ja uusia tietoja suunnitelmiensa tueksi. On erittäin tärkeää, että kehityskeskusteluihin voidaan luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa palautetta voidaan antaa puolin ja toisin. Keskustelussa arvioidaan alaisen onnistumista tavoitteissa ja esimiehen onnistumista työn tekemisen edellytysten luomisessa. Keskustelussa sovitaan yhdessä työn keskeisistä osa-alueista ja tavoitteista.

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut lisäävät tietojasi kaupungin ja oman työyksikön visiosta, strategisista päämääristä ja kriittisistä menestystekijöistä sekä auttavat näkemään oman työn merkityksen kokonaisuuden kannalta.

Lähde: Vantaan kaupungin muistio esimiehille ja tulos- ja kehityskeskusteluun valmistautuvalle työntekijälle 18.1.2001.

Yksi kaupungin strategian kriittisistä menestystekijöistä, joiden avulla arvioidaan strategian onnistumista, on henkilöstön koulutuksen arvostaminen. Kaupunki haluaakin tarjota sinulle mahdollisuuden pitää ammattitaitoasi ajan tasalla ja kehittyä työssäsi uutta oppimalla. Virastot ja laitokset järjestävät palveluksessaan oleville henkilöstökoulutusta. Lisäksi tietotekniikkayksikkö järjestää tietotekniikan koulutustilaisuuksia. Kysele työpaikallasi, mitä kursseja siellä on sinulle tarjota, ja seuraa Pikku Tynnyrin ilmoituksia.

Voit esimiehesi luvalla osallistua myös ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin kaupungin tuella. Jos huomaat monelle kaupungin työntekijälle hyödyllisen kurssin tai opintokokonaisuuden jossain alueen oppilaitoksessa, ilmoita siitä myös henkilöstöosastolle, niin että se voi tiedottaa hyödyllisestä kurssista muillekin kaupungin palveluksessa oleville!

Yksi itsensä kehittämisen muoto on työtehtävien vaihto. Kaupungin sisäisistä työpaikoista saat lisätietoja Pikku Tynnyristä.

Kehittämisrahaston tarkoituksena on kannustaa sinua omatoimiseen ammattitaidon kehittämiseen. Rahastosta voit hakea taloudellista tukea ammatilliseen koulutukseen tai tietojesi päivittämiseen. Kehittämisrahaa voit hakea, jos olet vakinaisessa työsuhteessa ja olet työskennelleet kaupungin palveluksessa vähintään kolme vuotta. Rahaa voidaan maksaa myös palkattomalla lomalla olevalle henkilölle (esimerkiksi hoitovapaa, opintovapaa).

Apuraha myönnetään omaehtoiseen, tehtäviesi kannalta hyödylliseen koulutukseen. Tällaista on koulutus ja opiskelu, joka

Apurahaa ei ole tarkoitettu tavanomaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen - se rahoitetaan yksikön talousarviossa olevalla määrärahalla.

Kehittämisraha voi olla kulukorvaus ja/tai stipendi ja se maksetaan jälkikäteen. Voit hakea kulukorvausta opiskelusta aiheutuviin todellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin kuten kurssimaksuihin sekä matka-, majoitus- ja oppimateriaalikustannuksiin. Stipendin suuruus määräytyy suoritettavien opintoviikkojen perusteella. Hakulomakkeita ja lisätietoja saat henkilöstöyksiköstä puh. 460 tai 230. Hakuaika on neljä kertaa vuodessa.

Tehtäväkierron avulla voit kehittää ammattitaitoasi ja saada työtehtäviisi vaihtelua. Tehtäväkiertopaikan voit saada joko vaihtamalla työtehtäviä toisen henkilön kanssa tai hoitamalla sijaisuutta. Mikäli haluat vaihtaa työtehtäviä toisen henkilön kanssa, voit hoitaa asian suoraan esimiesten avulla. Mikäli et vielä tiedä, kenet kanssa tehtävää vaihtaisit, ota yhteyttä henkilöstöyksikön työnsuunnittelijaan, joka yrittää etsiä juuri sinulle sopivan "vaihtopaikan".

Aloitetoiminnan tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista kaikkia kaupungin palveluksessa olevia työn ja työympäristön kehittämiseen. Olet oman työsi ja työpisteesi asiantuntija, joten tarvitsemme apuasi työhön liittyvien asioiden kehittämisessä. Juuri sinun keksimäsi idea tai ajatus saattaa olla se, joka pystyy parantamaan monen muunkin kaupungin palveluksessa olevan työpäivää! Tee siis rohkeasti aloite – kaupunki palkitsee jokaisen hyvän aloitteen!

Aloite on parannusehdotus tai esitys jonkin ennen käyttämättömän mahdollisuuden hyödyntämiseksi, joka

Tee aloite kirjallisesti joko aloitelomakkeelle tai muutoin. Voit tehdä aloitteen joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Toimita aloite henkilöstöyksikköön aloitetoiminnan hoitajalle. Voit tehdä aloitteen myös suullisesti aloitetoiminnan hoitajalle, joka laatii aloitteen kirjalliseen muotoon. Aloitejaosto käsittelee aloitteesi ja tekee palkitsemisehdotuksen. Kaikista hyvistä ideoista maksetaan rahapalkkio! Lisäksi kaikkien vuoden aikana aloitteiden tehneiden kesken arvotaan erillinen aktivointipalkkio.

Vuosilomia koskevat säännökset löytyvät parhaiten oman alasi virka- ja työehtosopimuksesta. Vuosiloman ajankohdasta voidaan päättää paikallisesti. Tässä luvussa on ensin esitelty vuosilomaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka soveltuvat pääsääntöisesti kaikille virka- ja työehtosopimuksesta riippumatta. Tämän jälkeen kerrotaan KVTES:in, TS:n ja TTES:n vuosiloman pituutta koskevat laskentasäännöt. Opettajien loman määräytymisestä ja loma-ajoista on omat sääntönsä. Luvut osa-aikalisästä, opintovapaasta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta, hoitovapaasta ja osittaisesta hoitovapaasta, muista lomista sekä palkattomasta työlomasta/virkavapaasta koskevat kaikkia kaupungin palveluksessa olevia.

Vuosilomaa annetaan pääsääntöisesti siten, että lomavuoden lomakauteen 2.5.–30.9. sijoitetaan vähintään 65 prosenttia lomasta ja loput lomasta pidetään lomakauden jälkeen, jollei toisin sovita tai työn kausiluontoisuudesta muuta johdu. Opettajien lomakaudesta on omat erilliset säännöksensä.

Sinulla on mahdollisuus esittää mielipiteesi loman ajankohdasta. Pääsääntö on, että kaikki lomat pidetään viimeistään lomavuotta seuraavana kalenterivuonna 30.4. mennessä.

Pääsääntöisesti vuosiloma ansaitaan ja annetaan työpäivinä 5 työpäivää viikossa. Tällöin vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä. Lauantaita ei siis enää lasketa lomapäiväksi.

Jos työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa (esimerkiksi viikko työtä, viikko vapaata), vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Erityisissä työaikajärjestelmissä (esimerkiksi jaksotyöaika, 3-vuorotyö) noudatetaan poikkeavia määräyksiä.

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta sinulle maksetaan varsinainen kuukausipalkka. Tuntipalkkaisten vuosiloma lasketaan keskituntiansion perusteella. Vuosilomapalkka maksetaan tavanmukaisena palkanmaksupäivänä.

Lomaraha maksetaan pääsääntöisesti kesäkuussa. Tuntipalkkaisten lomaraha sisältyy loma-ajan palkkaan ja sen suuruus määräytyy aiemmin kulloinkin voimassa olevan TTES:in mukaan.

KVTES:in piiriin kuuluvien lomaraha on 4–6 % heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta kerrottuna lomamääräytymiskuukausien määrällä. Prosenttimäärä riippuu palveluvuosista seuraavasti:

Voit sopia työnantajan kanssa, että säästät 15 vuosilomapäivää ylittävän osan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemistasi vuosilomapäivistä pidettäväksi myöhemmin (ei takarajaa) säästövapaana. Säästövapaan ajankohdan voit sopia työnantajasi kanssa.

Kun palvelussuhteesi päättyy, pitämättömiltä vuosilomapäiviltä maksetaan lomakorvaus. Lomakorvaus maksetaan siltä loman osasta, jota et ole pitänyt lomana palvelussuhteesi aikana. Korvauksen suuruus lasketaan hieman eri tavoin eri työehtosopimuksissa.

Mikäli kuulut KVTES:in tai TS:n piiriin ja haluat selvittää vuosilomasi pituuden tai lomakorvaukseen oikeuttavien päivien määrän, vastaa ensin kolmeen seuraavaan kysymykseen ja katso sen jälkeen vuosilomasi pituus taulukoista:

1) Lomanmääräytymiskuukaudet 31.3. mennessä eli kuinka monelta kuukaudelta olet ansainnut lomaa lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä? Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolloin olet ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää.

2) Kokemuslisiin oikeuttava työaika eli kuinka pitkään olet tehnyt sellaista työtä, joka otetaan huomioon kokemuslisiä laskettaessa? Kokemuslisiin oikeuttava aika määrää, katsotaanko lomapäivien määrä taulukosta 1, 2 tai 3.

3) Onko palvelussuhde jatkunut yhtäjaksoisesti 6 kuukautta 31.3. mennessä eli edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä?

Näiden tietojen selvittämisen jälkeen lomapäivien lukumäärä katsotaan taulukoista 1, 2 tai 3. Lakkoaika ja luvaton poissaoloaika voivat vähentää lomaoikeutta.

Katso tietosi riviltä A, jos olet vakituisessa palvelussuhteessa, mutta et ole ollut pitkällä vapaalla ja työsuhteesi jatkuu 30.9. jälkeen.

Katso tietosi riviltä B, jos et ole ollut töissä lomakautena (2.5. – 30.9.) viittä työpäivää. Tällaisia tapauksia voivat olla määräaikaisten palvelusuhteiden lisäksi muun muassa hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla, muulla työlomalla tai virkavapaalla olevat. Riviä B käytetään myös, mikäli lasketaan lomakorvaukseen oikeuttavia päiviä.

Taulukko 1: Sinulla on vähintään viisitoista vuotta kokemuslisiin oikeuttavaa työaikaa, palvelussuhteesi on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ennen 31.3. (ns. 3 päivän ansaintasääntö).

Täysiä loman-määräytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A: Lomapäiviä kertynyt	3	6	9	12	15	18	21	24	27	30	33	38
Rivi B: Lomapäivä kertynyt	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

Taulukko 2. Sinulla on vähintään 5 vuotta kokemuslisiin oikeuttavaa työaikaa, palvelussuhteesi on kestänyt vähintään 6 kuukautta ennen 31.3. (ns. 2,5 päivän ansaintasääntö)

Täysiä loman-määräytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A: Lomapäiviä kertynyt	3	5	7	9	12	15	18	20	22	24	26	28
Rivi B: Lomapäiviä kertynyt	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Täysiä loman-määräytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A: Lomapäiviä kertynyt	2	4	5	7	9	10	13	15	17	19	21	23
Rivi B: Lomapäiviä kertynyt	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

Esimerkki: Maija Muualtatullut on tehnyt pitkän päivätyön sihteerinä Kokkolan Nakki & Makkara Oy:ssä. Hän huomaa erittäin mielenkiintoisen työpaikan Kokkolan kaupungilla ja siirtyy kaupungin palvelukseen syyskuun alussa. Kokkolan N & M Oy maksaa Maijalle lomarahan työsuhteen päättyessä eli korvauksen Maijan siihen mennessä ansaitsemista lomapäivistä (eli ajalta 1.4. – 31.8.). Kaupungin palvelukseen tultuaan Maija huomaa, että hänen aikaisempi työkokemuksensa oikeuttaa palveluslisiin ja hänelle ilmoitetaan myös, että nämä 10 ahkeraa työvuotta vaikuttavat hänen seuraavan vuosilomansa pituuteen. Maijalle ehtii kertyä lomanmääräytymiskuukausia yhteensä 7 kuukautta (1.9. – 31.3.), ja hän huomaa ilokseen, että vuosiloman pituus onkin seuraavana kesänä 18 päivää – ei 13 päivää.

TTES:n piiriin kuuluvien lomanmääräytymisvuosi ja täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyvät samalla tavoin kuin KVTES:in piiriin kuuluvilla. Vuosiloman pituus lasketaan täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan seuraavalla tavalla:

Taulukko 1. Vähintään viisitoista vuotta tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on ollut olennaista hyötyä nykyisessä työssä ja palvelussuhteesi on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ennen 31.3.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	6	9	12	15	18	21	24	27	30	33	38

Taulukko 2. Palvelussuhteesi on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	12	15	18	20	22	24	26	28

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	13	15	17	19	21	23

Jos haluat siirtyä tekemään osa-aikatyötä, voit saada osa-aikalisää, jos palvelussuhteesi on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.

Osa-aikatyö voi olla 40–60 prosenttia kokonaisesta säännöllisestä työajastasi. Osa-aikalisä on puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta, mutta enintään 723 euroa kuukaudessa (tieto vuodelta 2002).

Osa-aikalisä edellyttää, että työnantaja suostuu järjestelyyn ja että sijaiseksesi palkataan työtön työnhakija. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin joita olet hoitanut.

Opintovapaan tarkoitus on parantaa työelämässä toimivien koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Sinulla on oikeus saada opintovapaata, jos olet ollut kaupungin päätoimisessa palvelussuhteessa vähintään vuoden. Palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Opintovapaata voit saada viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Jos päätoiminen palvelussuhteesi on kestänyt vähintään kolme kuukautta, opintovapaata saat enintään viisi päivää.

Lisätietoja saat esimerkiksi työvoimatoimistosta. Opintovapaata haetaan joko vapaamuotoisella hakemuksella tai virkavapausanomuksella.

Äitiysvapaa myönnetään äitiysrahakaudeksi eli 105 arkipäiväksi (lauantai lasketaan arkipäiväksi). Äitiysvapaa alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Mikäli lapsen äidin palvelussuhde on jatkunut ennen äitiysvapaan alkua vähintään kaksi kuukautta, hänellä on oikeus saada palkkaa äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Lapsen isällä on oikeus 18 arkipäivän pituiseen palkattomaan isyyslomaan. Isyysvapaa pidetään 1–4 erässä. Kela maksaa isyysvapaalla olevalle päivärahaa. Lomaa anotaan työnantajalta.

Vanhempainvapaata myönnetään äitiysrahakauden jatkoksi lapsen äidille tai isälle yhteensä 158 arkipäivää. Tältä ajalta Kela maksaa päivärahan.

Hakulomakkeita saat Kelalta tai omalta esimieheltäsi. Palauta lomake palkkatoimistoon tai kouluvirastoon (opettajat).

Vanhempainvapaan päätyttyä äiti tai isä voi saada palkatonta hoitovapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaista hoitovapaata voi saada sen vuoden loppuun saakka, jolloin lapsi aloittaa peruskoulun. Työajan pituudesta osittaisen hoitovapaan ajaksi voi sopia esimiehen kanssa. Osittaista hoitovapaata eivät lapsen vanhemmat voi kuitenkaan pitää samanaikaisesti.

Kaupungin palveluksessa olevalla on oikeus saada palkallista virka-/työvapaata kolme peräkkäistä kalenteripäivää, jos hänen alle 10 vuoden ikäinen tai vammainen lapsensa sairastuu äkillisesti ja muuta hoitoa ei saada järjestettyä. Virka-/työvapaata on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljäksi työpäiväksi kerrallaan.

Lapsen vanhempi voi saada palkallista virka-/työvapaata lapsen sairastumista seuraavat kolme perättäistä kalenteripäivää riippumatta siitä, ovatko ne työpäiviä vai eivät. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta vapaata tai vuosilomaa.

Esimerkki: Pertti Perheenisän lapsi on sairastunut äkillisesti perjantain vastaisena yönä ja hän perjantaiksi kotiin hoitaman lasta. Lauantai ja sunnuntai ovat Pertin säännöllisiä vapaapäiviä. Hänellä on käytettävissään enintään neljä perättäistä työpäivää lapsen hoidon järjestämiseen eli perjantai, maanantai, tiistai ja keskiviikko, mutta palkka maksetaan kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä eli perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta.

Ilmoita esimiehellesi välittömästi, mikäli joudut olemaan poissa lapsen sairastumisen vuoksi. Ilmoita hänelle myös arvio poissaolon pituudesta. Sinun täytyy myös esittää luotettava selvitys lapsen sairastumisesta, esimerkiksi terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus tai muu hyväksyttävä selvitys.

Palkallisen vapaan edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat käyvät työssä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista on este hoitaa lasta (esimerkiksi sairaalahoito, asevelvollisuus, kertausharjoitukset, toisella paikkakunnalla olo matkan tai opiskelun vuoksi). Molemmat vanhemmat eivät voi pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Tilapäistä hoitovapaata anotaan lomakkeella. Lomakkeita saat omalta työpaikaltasi, henkilöstöyksiköstä tai palkkatoimistosta. Lisätietoja löydät myös virka- ja työehtosopimuksista ja Pikku Tynnyristä.

Palkallista virkavapaata tai työvapaata myönnetään 50-ja 60-vuotispäivää, avioliiton solmimista, lähiomaisen hautajaisia ja asevelvollisuuskutsuntapäivää varten, reservin kertausharjoituksiin ja väestönsuojelukoulutukseen sekä sovituissa tapauksissa ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten. Muissa tapauksissa palkkaetujen myöntäminen riippuu työnantajan harkinnasta.

Palkatonta työlomaa/virkavapaata voidaan myöntää, mikäli työtilanne sen sallii. Myönnettäessä palkatonta lomaa sen pituus lasketaan seuraavalla tavalla:

Lomapäiviä ovat ne päivät, jotka anoja on poissa työstä. Loman myöntäjä merkitsee päätökseensä yllä esitetyllä tavalla lasketut palkattomat päivät, jotka vähennetään anojan palkasta.

Hyvät tavat edellyttävät, että pyydät luvan poissaoloihisi, myös niihin virkavapauksiin ja työlomiin, joihin sinulla on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus. Tällaisia lomia ovat esimerkiksi kappaleessa "Muut lomat" mainitut vapaat tai palkattomat virkavapaudet ja työlomat 6 kuukauteen asti. Palkatonta vapaata tai lomaa yleensä myönnetään, jos työtilanne sen sallii. Asiasta tehdään viranhaltijapäätös.

Muihin lomiin ja vapaisiin (esimerkiksi virka/työvapaisiin, jotka kestävät yli 6 kuukautta ja harkinnanvaraisiin palkallisiin lomiin) tarvitset luvan KH:lta tai ao. lautakunnalta. Lisätietoja palkallisista ja palkattomista lomista sekä siitä, kuka ne myöntää, saat hallinto- ja toimintasäännöstä. Viranhaltijapäätöksistä saat lisätietoja omalta esimieheltäsi ja omalta toimialaltasi.

Lisätietoja lomista ja vapaista
* Kouluvirasto (opettajat)
* Palkkatoimisto	puh. 201 (vuosilomat) puh. 246 (muut vapaat)
* Työvoimatoimisto (opintovapaa)	myös Internetissä www.mol.fi/ammatit/opintovapaa.html
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Opintovapaalaki * Opintovapaa-asetus	myös Internetissä www.finlex.fi
* Teknisten sopimus (TS)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi

Kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista löydät säännökset virkamatkoista ja virantoimitusmatkoista. Lisäksi sinun on hyvä tietää vuosittain muuttuvat kilometrikorvauksien, päivärahojen, ateriakorvausten, majoittumiskorvauksen, yömatkarahan sekä ulkomaan päivärahojen ja hotelliyöpymisten korvaussummat. Ne saat selville Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä. Aina kun tiedot muuttuvat, henkilöstöyksikkö ilmoittaa niistä joko sähköpostitse tai Pikku Tynnyrissä.

Tässä oppaassa esitellyt tiedot ovat Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pääsääntöjä, jotka koskevat soveltuvin osin myös Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvia. Tarkasta ennen matkalaskun tekoa oman alasi virka- ja työehtosopimuksesta sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä tarkemmat tiedot!

Virka- ja virantoimitusmatkat on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista ottaen huomioon matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suorittaminen. Tällöin on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus ja päiväraha, myös mahdollisesti saavutettu työajan säästö.

Virantoimitusmatka on tavanomaiseen virkatoimintaan/tavanomaisiin työtehtäviin liittyvä matka. Virantoimitusmatkassa matkustaminen on virkatehtäviin tai työtehtäviin liittyvää tavanomaista eli päivittäistä, viikoittaista tai muutoin toistuvaa. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin. Esimerkeiksi voidaan mainita tarkastus-, hoito- ja huoltomatkat, joita tekevät esimerkiksi rakennustarkastajat, terveystarkastajat, kotipalveluhenkilöstö ja sairaankuljettajat.

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttava virkamatka on esimiehen antamaan määräykseen perustuva matka, joka ei kuulu tavanomaiseen virkatoimintaan tai tavanomaisiin työtehtäviin. Virkamatkasta tehdään etukäteen päätös, jossa myös todetaan mitä kustannuksia korvataan (esimerkiksi matkustetaanko junalla vai lentokoneella).

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita sinulla on ollut virkamatkan tai virantoimitusmatkan vuoksi. Korvaus maksetaan esimerkiksi matkalipuista sekä paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Virkamatkalla olleille voidaan maksaa myös päivärahaa.

Jos et ole esimerkiksi virkamatkan lyhyyden vuoksi oikeutettu päivärahaan, sinulle maksetaan ateriakorvaus, jos olet matkasi aikana aterioinut omalla kustannuksellasi muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassasi. Ruokailupaikan täytyy sijaita vähintään 10 kilometrin etäisyydellä virka/työpaikastasi tai asunnostasi.

Mikäli virantoimitusmatkasi kestää yli 7 tuntia ja ulottuu vähintään 15 kilometrin etäisyydelle työpaikastasi tai asunnostasi ja joudut matkasi aikana aterioimaan omalla kustannuksellasi muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassasi, sinulle maksetaan ateriakorvaus, jos ruokailua ei ole järjestetty matkan aikana työnantajan toimesta ja virantoimitusmatkalta ei makseta päivärahaa. Ateriakorvausten suuruus selviää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä.

Mikäli teet omalla tai hallinnassasi olevalla kulkuneuvolla virka- tai virantoimitusmatkan, olet oikeutettu kilometrikorvaukseen. Periaatteena on kuitenkin se, että kilometrikorvausta ei makseta matkasta kotoa ensimmäiseen työpisteeseen eikä viimeisestä työpisteestä takaisin kotiin. Maatalouslomittajilla on tähän sääntöön poikkeava sääntö. Tarkat korvaussummat ilmoitetaan vuosittain Työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä. Lisätietoja saat myös oman alasi virka- ja työehtosopimuksesta ja omalta esimieheltäsi.

Kaupunki maksaa sinulle päivärahaa, mikäli virkamatkasi ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle asunnostasi ja työpaikastasi ja virkamatkasi kestää määrätyn ajan. Matka mitataan yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö ja paluu asunnosta vai työpaikasta.

Päivärahan määräämisen perusteena on matkavuorokausi. Matkavuorokausi on se 24 tuntia kestävä ajanjakso, joka alkaa kun lähdet virkamatkalle työpaikastasi tai asunnostasi ja päättyy, kun palaat takaisin.

Osapäiväraha maksetaan, kun virkamatkasi on kestänyt yli kahdeksan tuntia TAI yli kuusi tuntia, jos enemmän kuin kolme tuntia matkasta on tapahtunut klo 16.00–7.00. Kokopäiväraha maksetaan, kun virkamatka on kestänyt yli 12 tuntia. Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ja virkamatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden 2–12 tunnilla, maksetaan tältä vajaalta matkavuorokaudelta osapäiväraha tai kokopäiväraha, jos ylittävä aika on enemmän kuin 12 tuntia.

Jos olet jonakin matkavuorokautena saanut tai sinulla olisi ollut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältynyt lounas ja päivällinen, maksetaan kokopäiväraha tältä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna. Osapäivärahan alentamiseen riittää yksikin ateria.

Edellä luetellut ovat pääsääntöjä. Sääntöihin on useita tarkennuksia, jotka on hyvä selvittää ennen matkalaskun tekoa. Päivärahojen suuruus selviää vuosittain lähetettävästä työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä. Henkilöstöyksikkö tiedottaa muutoksista sähköpostitse ja Pikku Tynnyrissä. Lisätietoja löydät myös Kuntatyönantajien yleiskirjeestä, joka löytyy internet-sivuilta www.kuntatyonantajat.fi.

Kokkolan kaupungilla on matkustusohje, jossa on määritelty se, kuka päättää ulkomaille suuntautuvasta virkamatkasta. Ruotsiin voidaan matkata esimiehen antamalla virkamatkamääräyksellä, mutta muuhun Eurooppaan suuntautuviin matkoihin antaa luvan tulosalueen johtaja tai kaupunginjohtaja. Euroopan ulkopuolisiin virkamatkoihin täytyy saada kaupunginjohtajan hyväksyntä. Tarkempia lisätietoja löydät Kokkolan kaupungin matkustusohjeesta. Omalla hallintokunnallasi saattaa olla käytössä lisämääräyksiä.

Ulkomaan virkamatkojen kustannusten korvaamisesta saat lisätietoja oman alasi virka- ja työehtosopimuksesta sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä. Ulkomaan päivärahat vahvistetaan vuosittain.

Matkalasku on laadittava matkalaskulomakkeelle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Lomakkeita saat esimerkiksi omalta esimieheltä, oman toimialasi matkustusasioita hoitavalta henkilöltä tai voit tulostaa sen kaikkien kaupungin työntekijöiden käytössä olevalta M-levyltä. Kirjoita lomakkeelle selvitys matkan tarkoituksesta, matkustustavasta, matkareitistä sekä saapumis- ja lähtemispäivämäärät kellonaikoineen kunkin matkustuspaikkakunnan osalta. Mainitse laskussa myös se, kenen määräyksestä tai minkä viranomaisen päätöksen perusteella virkamatka on tehty. Matkalasku maksetaan palkkatoimiston kautta, ja matkakustannukset hyvitetään sinulle seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Lisätietoja virkamatkoihin liittyvistä asioista
* Oma esimiehesi
* Oman toimialasi matkustusasioita hoitava henkilö
* Henkilöstöyksikkö
* Pikku Tynnyri
* Kokkolan kaupungin matkustusohje (Yleiskirje päivätty 22.12.1997)
* Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Teknisten sopimus (TS)	myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi

Kokkolan kaupungin tietotekniikkayksikkö on avustava asiantuntijayksikkö, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa tietotekniikkaa koskevien toimintasääntöjen luonti, järjestelmien ylläpito, mikrotuki, atk-tarvikkeiden osto ja konsultointi ohjelmistojen hankinnassa.

Henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan sekä sähköpostin saat käyttöösi, kun otat yhteyttä lähimpään esimieheesi.

Mikäli sinulla on kysyttävää koneessasi olevista ohjelmista tai mikäli ne eivät toimi, tee seuraavalla tavalla:

1) Ota yhteyttä oman yksikkösi tukihenkilöön. Hän on neuvojana yleensä nopein, sillä hän hallitsee ohjelmat ja työskentelee lähellä omaa työpistettäsi. Luettelo tukihenkilöiden yhteystiedoista löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kokkola.fi/tietotekniikkayksikko/tukihenkilot.html

2) Mikäli oman yksikkösi tukihenkilö ei voi olla avuksi, ota yhteyttä kaupungintalolla työskenteleviin atk-operaattoreihin (puh. 465 tai 499, koulut 511). He ovat atk-asioiden asiantuntijoita, ja mikäli on tarpeen, he tulevat työpisteeseesi auttamaan ongelman ratkaisussa.

Internetin käytössä on hyvä noudattaa "netikettiä", joka kertoo miten verkossa esiinnytään ja mitä pidetään hyvänä tapana käyttäytyä. Yleisiin sääntöihin kuuluu muun muassa asiallinen kielenkäyttö ja muiden henkilöiden kunnioittaminen. Tarkempia lisätietoa aiheesta löydät osoitteesta http://www.tkukoulu.fi/top-keskus/kouluverkko/kayttajasaannot.html Internetin käyttöön löydät lisävinkkejä myös Kokkolan kaupungin Internet-sivuilta tai www.kokkola.fi/koulutus/atk-kehittamistyoryhma/opefi/ope/ www/index1.htm

Sähköpostilla on monia etuja. Tietyt perussäännöt on kuitenkin hyvä pitää mielessä. Vältä lähettämästä sähköpostiviestissäsi liitetiedostoja. Suuret tiedostot voivat hidastaa sähköpostien kulkua ja pahimmillaan tukkia koko sähköpostijärjestelmän.

Yksityisyyden suojasta annetun lain mukaan myös sähköpostiviestejä pidetään luottamuksellisena, ellei lähettäjä ole tarkoittanut viestiä yleisesti vastaanotettavaksi. Jos viesti joutuu vahingossa väärään osoitteeseen, toiselle tarkoitetun viestin sisältöä ei saa paljastaa eikä viestin sisältämää tietoa tai edes tietoa viestin olemassaolosta saa käyttää hyväksi.

Voit lähettää saamasi sähköpostiviestin erittäin helposti myös muille henkilöille. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että yksityisviestejä tulee kunnioittaa. Muista kysyä edelleen lähetykseen lupa sähköpostiviestin alkuperäiseltä lähettäjältä, mikäli viesti sisältää luottamuksellisia tietoja.

Me kaikki olemme kaikki kaupungin edustajia ja lähettiläitä. Asiakaspalvelu on tärkein tiedottamisen ja ulkoisen kuvan rakentamisen hetki. Käytöksemme ja palvelualttiutemme vaikuttavat siis suuresti siihen, minkälainen kuva esimerkiksi kaupungin asukkailla on Kokkolan kaupungista ja sen toiminnasta.

Emme ole kuitenkaan yksinomaan kaupunkilaisia varten, vaan myös toisiamme varten. Toimiva vuorovaikutus on elinehto työyhteisöjen toimivuudelle. Tiedon panttaus ei toimi pitkällä tähtäimellä, sillä toiminnan on perustuttava avoimuudelle ja luottamukselle. Näihin asioihin voimme jokainen vaikuttaa omalta osaltamme, ja näin luoda työpaikoille ilmapiirin, jossa viihtyvät kaikki. Toimiva viestintä lisää myös organisaation työtehoa; tieto organisaation tapahtumista vähentää päällekkäisen työn riskiä.

Toimivaa vuorovaikutusta tarvitaan jokaisen työn tekemiseen. Se myös auttaa jaksamaan silloinkin, kun oman työn haasteet ovat suuria ja työpaine kova. Avoimuus, luottamus ja ongelmanratkaisutaidot takaavat voimavaroja synnyttävän ja jaksamista edistävän työyhteisön kehittymisen. Mahdollisuus kokemusten, töiden ja ongelmien jakamiseen auttaa jaksamaan, ja toisten ihmisten avulla saa uusia ideoita ja näkökulmia.

Lähteet: Kunnan viestintä (Kuntaliiton Internet-sivut) ja Kykyri Virpi-Liisa, Puhutaan toisillemme – kehitetään vuorovaikutustaitojamme.

Kaupungin strategia ja toiminnalle asetetut tavoitteet toteutetaan päivittäisessä työssä. Henkilöstöllä on oikeus tietää, miten kaupungilla menee, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät ja miten muutokset vaikuttavat omaan työhön ja tulevaisuuteen.

Kaupunkia koskevia tietoja välitetään sähköpostitse, henkilöstölehden välityksellä, työpaikkakokouksissa sekä kirjeitse. Kaupunginhallituksen ja –valtuuston päätökset löydät Internetistä Kokkolan kaupungin kotisivuilta. Henkilöstöasioita koskettavista työ- ja projektiryhmistä saat parhaiten tietoja henkilöstöyksiköstä tai oman alasi luottamusmiehiltä.

Kaupungin työntekijöiden henkilöstölehti Pikku Tynnyri ilmestyy noin kaksi kertaa kuukaudessa. Henkilöstölehden numerot kannattaa säilyttää, sillä lehdessä tiedotetaan usein asioista, jotka säilyvät ajankohtaisina pitkään. Lehdessä ilmoitetaan esimerkiksi henkilökunnan eduista, tyky-toiminnasta ja virka- ja työehtosopimuksiin tulleista muutoksista ja niiden tulkinnoista. Myös kaupungin sisäiset työpaikkailmoitukset julkaistaan Pikku Tynnyrissä.

Jos sinulla on juttuaiheita tai haluat osallistua Pikku Tynnyrin tekoon, ota yhteyttä henkilöstöyksikön henkilöstösihteeriin. Toimialoilla voi myös olla omia tiedotus- ja henkilöstölehtiä. Niiden ilmestymisestä saat lisätietoja esimieheltäsi.

Lähteet: Kunnan viestintä (Kuntaliiton Internet-sivut) ja Pikku Tynnyrin numerot.

Kokkolan kaupungin asukkailla on oikeus tietää, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Heillä on myös oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Vireillä olevista asioista olisi hyvä antaa riittävästi tietoja jo suunnitteluvaiheessa paitsi kaupunkilaisille, myös muille kaupungin työntekijöille. Myös kielteisistä asioista on tiedotettava.

Koko kaupunkia koskevasta tiedotuksesta vastaa hallintojohtaja. Jokaisella toimialalla on lisäksi omat tiedotusvastaavansa, jotka huolehtivat ao. alan tiedottamisesta. Kysy lisää esimieheltäsi

Kokkolan kaupunki on kaksikielinen. Perussääntönä voidaan pitää sitä, että jokaisessa asiakaspalvelupisteessä on ihmisiä niin, että palveluja voidaan tarjota molemmilla kielillä. Kaupunki haluaa tukea ja kannustaa asiakaspalvelussa tarvittavan kielitaidon hankkimista.

Pääsääntö on, että ulkoiset tiedotteet laaditaan aina sekä suomeksi että ruotsiksi. Pikku Tynnyri pyrkii mahdollisuuksien mukaan toimimaan molemmilla kielillä. Tärkeistä henkilöstöä koskevista asioista pyritään aina tiedottamaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Avustajien tekemät jutut julkaistaan aina sillä kielellä, millä ne ovat toimitukseen tulleet.

Kaupungilla on kaksi henkilöstöruokalaa, joista toinen on kaupungintalolla ja toinen kaupungin varikolla. Niiden hinnat ovat hieman edullisempia kuin ravintoloiden lounashinnat. Osa työntekijöistä syö työpisteissään esimerkiksi kouluilla tai päiväkodeissa.

Kaupunki aktivoi henkilöstöä liikkumaan välittämällä erilaisia lippuja ja järjestämällä omia liikuntamahdollisuuksia. Omalle henkilöstölle on järjestetty esimerkiksi liikuntaryhmiä. Kaupunki myös tarjoaa henkilöstölleen normaalia edullisemman mahdollisuuden käydä uimahallissa, harrastaa keilailua, erilaisia joukkuepelejä, avantouintia ja sulkapalloa. Kaupungintalon asiakaspalvelupisteestä voit esimerkiksi kysyä edullisia lippuja kuntosaleille ja lippuja, joilla saat alennuksen uimahalli- ja keilailulipuista.

Henkilöstön kulttuuriharrastusta tuetaan alennuksilla paikallisten järjestäjien tilaisuuksiin. Vakituiset kaupungin työntekijät ja viranhaltijat saavat Kulttuurikortin, jonka avulla saa alennusta paikallisten järjestäjien tilaisuuksista. Kulttuurikortin voivat saada myös yli vuoden määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat. Mikäli olet määräaikainen ja sinua kiinnostaa Kulttuurikortti, ota yhteyttä henkilöstöyksikön kanslistiin. Valmista korttia voit kysellä kaupungintalon asiakaspalvelupisteestä.

Vuonna 2002 kulttuurikortilla sai 40%:n alennukseen seuraavien järjestäjien tilaisuuksissa: Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Kokkolan Orkesteri, Kokkolan kamarimuusikot, Keski-Pohjanmaan Konservatorio, Kokkolan Kaupunginteatteri, Kokkolan Iltanäyttelijät, Ykspihlajan Työväen Näyttämö YTN, KUF/teatteritoiminta ja Kulttuurilautakunta. Kohteet saattavat vaihtua, joten tarkkaile Pikku Tynnyriä!

Kaupunki omistaa Rukalla kaksi lomamökkiä, jotka on hankittu henkilöstön ja heidän perheidensä virkistyskäyttöön. Kaupungin mökkien vuokrataso on erittäin edullinen. Mökit sijaitsevat Talvijärven rannalla ja niiltä on helppo päästä niin rinteisiin kuin ladulle. Ne ovat ahkerassa käytössä sekä talvella että kesällä.

Mökkejä voivat vuokrata Kokkolan kaupungin vakituisessa palvelussuhteessa olevat. Määräaikainen voi myös tehdä mökkivarauksen, mikäli hän on ollut kaupungin palveluksessa vähintään puoli vuotta. Peruutettuja mökkivuokria saavat vuokrata kaikki, mutta periaatteena on, että mökin vuokraajaan täytyy olla kaupungin palveluksessa silloin kun hän mökkiä käyttää.

Jos sinulla on kysymyksiä tai jos tarvitset tietoja mökkien varaustilanteesta, kaupungintalon asiakaspalvelupiste on sinua varten. Sieltä voit myös noutaa mökkien avaimet. Seuraa myös Pikku Tynnyrin ilmoittelua.

Kauniston alue Perhon Penninkilammella on kaikkien kokkolalaisten käytössä. Kaupungin palveluksessa olevat voivat kuitenkin vuokrata alueen mökkejä/kämppää puoleen hintaan. Lisätietoja saat kaupungintalon asiakaspalvelupisteestä puh. 590.

Kaupungin henkilökunnalla on esimerkiksi tietyn urheilulajin harrastamista varten kerättyjä porukoita. Kaupungin työtekijät pelaavat esimerkiksi sählyä ja lentopalloa. Kysy asiasta lisää työtovereiltasi ja esimieheltäsi. Jos et löydä sinua kiinnostavaa porukkaa, kerää sellainen itse!

Kokkolan kaupungille on tärkeää, että sen henkilöstö voi hyvin. Hyvinvoiva työtekijä on työnantajankin etu. Työterveyshuolto on ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Työterveyshuollon painopistealueena on työkykyä ylläpitävä toiminta; hyvä terveys auttaa jaksamaan vaativissa ja raskaissakin työtehtävissä.

Työterveyshoitajan aamuvastaanotto ilman ajanvarausta ma-pe klo 8-10, muina aikoina sopimuksen mukaan. Lääkärin vastaanotoille aina ajanvaraus.

Työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä on kaupungin henkilöstö: vakinaiset ja sijaiset (sekä muut määräaikaiset), mutta eivät työllistetyt,
harjoittelijat, työssäoppimisjaksolla olevat. Heidän sairaanhoitonsa hoidetaan normaalilla tavalla terveyskeskuksessa ja neuvoloissa.

Yli puoli vuotta kestävään työ- tai virkasuhteeseen palkattava uusi työntekijä käy työhöntulotarkastuksessa yleensä kuuden kuukauden sisällä palvelussuhteen alkamisesta. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota terveydentilaan ja työkykyyn sekä henkilön mahdollisuuksiin selviytyä tehtävästä, johon hänet on valittu.

Sairauslomatodistusten käsittely: Sairauslomatodistukset toimitetaan oman yksikön esimiehelle, työterveyshuolto ei huolehdi sairauslomailmoitusten ja -todistusten käsittelystä. Esimies toimittaa sairauslomatodistukset palkkakonttoriin / opettajien palkanlaskentaan sivistyskeskukseen.

Sairauslomatodistusten kulku: Sairauslomalla ollut henkilö toimittaa sairauslomatodistuksensa esimiehelle ja täyttää perustiedot lomakkeeseen "Ilmoitus sairauslomasta". Saatuaan sairauslomatodistuksen esimiehen tehtävä on verrata todistukseen merkittyjä päivämääriä henkilön poissaolopäiviin. Esimies todistaa tarkistaneensa sairauslomatodistuksen kirjoittamalla nimensä ja päivämäärän "Ilmoitus sairauslomasta" -lomakkeeseen sekä lähettää ilmoituksen sekä sairauslomatodistuksen PALKKAKONTTORIIN (Päivi Rakkolainen) / SIVISTYSKESKUKSEEN OPETTAJIEN PALKANLASKENTAAN. Esimies voi ottaa ilmoituslomakkeesta kopion/kopioita, jos se on tarpeen esim. poissaolojen seurantaa varten. Sairauslomatodistuksesta ei saa ottaa kopiota.

Sairausloma-ajan palkkaus: täysi palkka, 2/3 -palkka tai palkattomuus, tarkistetaan ja päätetään henkilöstöyksikössä / sivistyskeskuksessa.

Sairauslomatodistusten tiedot ovat salassa pidettäviä:Sairauslomatodistuksia käsiteltäessä on muistettava, että todistuksien tiedot ovat salaisia ja niitä saavat käsitellä vain ne henkilöt, joiden on tarpeen käsitellä niitä työnsä vuoksi (esimies, palkanlaskenta). Tietoja ei saa ilmaista sivullisille palvelussuhteen aikana eikä sen jälkeen (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä § 8).

Omailmoitus -menettely: Lyhyiden (enintään kolmen kalenteripäivän) poissaolojen omailmoitus -menettely on käytössä edelleen. Täytetystä omailmoitus -lomakkeesta lähetetään aina yksi kappale palkkakonttoriin / opettajien palkanlaskentaan sivistyskeskukseen. Lomakkeessa on ohjeet omailmoituksen käyttämiseen.

Ilmoita sairastumisestasi viipymättä esimiehellesi. Yleensä voit olla poissa työstä ilman lääkärintodistusta tai vastaavaa kolme päivää. Jos sairastut kesken työpäivän, ko. päivää ei lasketa sairauslomapäiväksi. Työkyvyttömyyden neljännestä päivästä lähtien sinun on esitettävä työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus tai lääkärintodistus. Terveydenhoitaja voi antaa todistukseen korkeintaan viiden päivän sairauslomaan.

Mikäli sairauslomasi kestää yli kymmenen arkipäivää, täytä KELA:lle menevä kaavake. Kaavakkeen saat palkkatoimistosta, työpisteestäsi tai työterveysasemalta.
Kalenterivuoden aikana sairauslomalta maksetaan täydet palkkaedut 60 kalenteripäivältä ja 2/3 palkkaedut seuraavilta 120 kalenteripäivältä
- vakinaiselle viranhaltijalle
- työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 60 päivää välittömästi ennen sairauslomaa
- viransijaiselle, joka välittömästi ja yhtäjaksoisesti ennen sairauslomaa on ollut kaupungin palveluksessa vähintään 90 päivää.
Muissa tapauksissa maksetaan täydet palkkaedut 14 kalenteripäivältä.
Mikäli sinulla on sairausloma-asioihin liittyviä kysymyksiä, niihin vastaavat mielellään palkkatoimisto (puh. 246), työplus ja henkilöstöyksikkö.

Kokkolan kaupunki kannustaa jokaista sen palveluksessa olevaa pitämään huolta omasta terveydestään. Joskus sairaus kuitenkin yllättää ja tarvitaan lääkärin apua. Kaupunki toivoo, että sen palveluksessa olevat saavat tarvittavan lääketieteellisen avun nopeasti ja varmasti. Hyvinvoiva työntekijä on etu myös kaupungille. Alla luetellut yhteiset pääsäännöt on tehty siksi, että kaikki kaupungin työntekijät ja viranhaltijat olisivat samanarvoisia siinä, mitkä lääkärikäynnit ja tutkimukset luetaan kuuluvaksi työaikaan. Säännöt pohjautuvat KVTES:iin. Ilmoitathan aina esimiehellesi lääkärin vastaanotolla, tutkimuksissa tai hoidoissa käynneistä mahdollisimman hyvissä ajoin.

Tutkimukset ja toimenpiteet, joissa voi käydä työaikana ellei aikaa saada varattua työajan ulkopuolelle.

Aina ei ole mahdollista järjestää lääkäri- ja tutkimusaikoja työajan ulkopuolelle, mutta pyri kuitenkin mahdollisuuksien mukaan välttämään työajan tarpeetonta menetystä.

Edellä mainituissa tapauksissa työnantajalla on oikeus harkita erikseen, myönnetäänkö sinulle tutkimuksessa ja hoidossa käynnin ajaksi vapaata vai teetetäänkö vapautukseen käytetty työaika takaisin.

Sairausloma ei pääsääntöisesti ole palkallista eivätkä tutkimukset tai hoidot ole työaikana tapahtuvia muun muassa seuraavissa tapauksissa:

Täysin kaikenkattavaa ohjetta on mahdoton antaa, koska tapaukset ovat erilaisia. Mikäli haluat tietää työnantajan suhtautumisen etukäteen asiassa, johon ei ole aikaisemmin otettu periaatteellista kantaa, voit keskustella asiasta työterveysaseman tai henkilöstöyksikön kanssa.

Jos sinulle tapahtuu työtapaturma tai työmatkatapaturma, ilmoita asiasta esimiehellesi välittömästi. Laatikaa yhdessä tapaturmasta ilmoituslomake vakuutusyhtiötä varten.

Työaikana tai työmatkalla sattunut tapaturma oikeuttaa ilmaiseen sairaanhoitoon. Lisätietoja työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvistä asioista saat palkkatoimistosta (puh. 204), työsuojelupäälliköltä ja työsuojeluvaltuutetuilta. Tietoja työturvallisuuteen liittyvistä asioista löydät myös kohdista "Työsuojelu" ja " Turvallisuus".

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, maksetaan tapaturman johdosta täydet palkkaedut 120 kalenteripäivältä ja 2/3 palkkaedut seuraavilta 120 kalenteripäivältä.

Työelämä muuttuu nopeasti ja kaupungin henkilöstö ikääntyy, joten Kokkolan kaupunki on päättänyt panostaa entistä enemmän sen palveluksessa olevien jaksamiseen. Tyky-toiminta on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille asemasta, iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Tyky-ohjelmaan liittyy läheisesti myös aikaisemmin mainittu työhyvinvointiohjelma. Kysy omalta esimieheltäsi ja työterveysasemalta. Seuraa myös Pikku Tynnyrin ilmoittelua.

Kuntoremonttikurssit ovat varhaisen vaiheen kuntoutusta, jonka tarkoituksena on osallistujan työkyvyn ylläpito. Kurssilla testataan osallistujien kunto, opastetaan terveellisten ruokailutottumusten pariin ja autetaan löytämään sopivin liikuntamuoto. Tavoitteena on, että kurssi aktivoisi osallistujia pitämään huolta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, niin että kuntoa ja energiaa riittäisi eläkeikään asti.

ASLAK-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn parantaminen. Osallistujia opastetaan terveiden liikunta- ja elämäntapojen pariin ja heille annetaan neuvoja siinä, miten he voisivat paremmin hallita työtään, oppia oikeita työmenetelmiä ja näin jaksaa töissä paremmin. ASLAK-kuntoutus on erinomainen sellaisille henkilöille, joilla työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus on suuri.

TYK-kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentynyt. TYK-kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa osallistujan mahdollisuuksia jatkaa entisessä työssään.

TYK- ja ASLAK-kuntoutukset ovat osallistujalle ilmaisia. Kuntoremonttikursseista maksaa osan työnantaja, osan SAL ry ja osan osallistuja itse. KELAlta voi hakea kurssin ajaksi päivärahaa. Kuntoutuksiin osallistutaan tällä hetkellä omalla ajalla. Voit ottaa kuntoutuksen ajaksi esimerkiksi vuosilomaa.

Kaupunki haluaa kannustaa sen palveluksessa olevia käyttämään hyväkseen tyky-toimintaa ja erilaisia kuntoutusmahdollisuuksia. Mikäli kuntoutusasiat tulevat kohdallasi ajankohtaisiksi, ota yhteyttä työterveysasemaan. Lisätietoja saat myös omalta esimieheltäsi ja Pikku Tynnyristä.

Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan pitkään jatkuvaa ja toistuvaa vakavanlaatuista kiusaamista, sortamista, syrjintää tai epäoikeudenmukaista kohtelua, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön. Kiusaaminen on usein järjestelmällistä. Henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Sukupuolinen häirintä voi ilmetä joko seksistisenä kielenkäyttönä tai sukupuolisena ahdisteluna.

Henkinen väkivalta ja ahdistelu ovat vakavia asioita. Kokkolan kaupunki ei työnantajana hyväksy minkäänlaista huonoa kohtelua, kiusaamista, sukupuolista häirintää tai työsyrjintää.

Mikäli koet joutuneesi kiusatuksi tai syrjityksi, ota yhteyttä omaan esimieheesi, mikäli vain mahdollista. Esimiehen on työnantajan edustajana välittömästi puututtava havaitsemaansa tai tietoonsa tulleeseen henkiseen väkivaltaan. Työyhteisön ongelmat käsitellään ensisijaisesti työyhteisön sisällä, ja esimiehet ovat avainasemassa henkisen väkivallan torjunnassa ja poistamisessa.

Lähteet: Pikku Tynnyri 16/2001 ja toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi.

Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö aiheuttaa ongelmia sekä päihdeongelmaiselle, hänen läheisilleen että työyhteisölle. Kokkolan kaupunki on sitoutunut auttamaan päihdeongelmista kärsivää työntekijää tai viranhaltijaa. Kaupungilla on päihdeongelmaisia varten hoitoonohjausohjelma, jonka avulla se yrittää auttaa päihdeongelmaista palaamaan työyhteisön täysipainoiseksi jäseneksi. Prosessissa on mukana myös työterveyshuolto. Ohjelman esitteessä on lisätietoja hoitoonohjausprosessista sekä esimerkiksi siitä, miten tulee menetellä, mikäli työtoverisi tulee töihin päihteiden vaikutuksen alaisena.

Päihdeongelman ennaltaehkäisyä varten henkilöstöä on koulutettu päihdeasioitten hoitoon siten, että koulutetut ovat esimiesten ja henkilöstön apuna päihdeongelman varhaisessa toteamisessa ja ongelmaan puuttumisessa joko ryhmänä tai yksilöinä ennen edellä mainittua hoitoonohjausprosessia. Hoitomallin tavoitteita ovat:

Työtoverit huomaavat päihteiden väärinkäytön yleensä ensimmäisenä. Jos työtoverit vähättelevät ongelmia tai salaavat ja paikkailevat niitä hienotunteisuuteen vedoten, voi tilanne kääntyä vieläkin huonommaksi.

Jos sinulla on aiheeseen liittyviä kysymyksiä, niihin vastaa mielellään työterveyshuolto.

Kokkolan kaupunki on vakuuttanut sinut lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Vakuutus kattaa työssä, työpaikalla ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lyhyehkön ajan kuluessa syntyneet vammat kuten kipeytymiset ja hiertymät kuuluvat myös vakuutuksen piiriin.

Kotimaan virkamatkalla on voimassa työnantajan ottama tapaturmavakuutus. Jos lähdet virkamatkalle ulkomaille, huolehdi että sinulla on voimassa oleva matka- ja matkatavaravakuutus. Vakuutus täytyy hankkia itse, mutta sen kustannuksista vastaa kaupunki sopimuksen mukaan.

Kaupungin työntekijöillä ja viranhaltijoilla on vakuutus myös kuolemantapauksen varalta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolemantapauksen sattuessa puolisolle ja alaikäisille lapsille maksetaan taloudellista tukea (veroton kertakorvaus). Taloudellista tukea myönnetään, mikäli palvelussuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden. Tukeen ei ole oikeutta, jos kuolemantapauksen sattuessa palvelussuhteen päättymisestä on kulunut yli kolme vuotta tai jos työntekijä oli siirtynyt vanhuuseläkkeelle tai oli täyttänyt 65 vuotta. Palkkakonttori (puh. 201) antaa sinulle mielellään lisätietoja taloudellisesta tuesta.

Jos työntekijä tai viranhaltija menehtyy ja jos hän on ollut välittömästi ennen kuolemaansa kaupungin palveluksessa vähintään 6 kuukautta, hänen kuolinpesälleen maksetaan hautausapua. Hautausavustusta täytyy kuitenkin erikseen hakea. Hakuprosessissa ja muissa asiaan liittyvissä kysymyksissä sinua auttaa palkkatoimisto (puh. 201).

Lisätietoja Tyky-toiminnasta
* Oma esimies
* Työterveyshuolto	puh. 8287 380
* Pikku Tynnyri
Lisätietoja terveysasemasta
* Työterveyshuolto	puh. 8287 380
Lisätietoja hoitoonohjauksesta
* Työterveyshuolto	puh. 8287 380
* Kokkolan kaupungin hoitoonohjausohje
Lisätietoja hautausavustuksesta
* Palkkatoimisto	puh. 201
Lisätietoja sairauslomista
* Työterveysasema	puh. 8287 380
* Henkilöstöyksikkö	puh. 230
* Palkkatoimisto	puh. 246
Lisätietoja työtapaturma-asioista
* Työsuojelupäällikkö
* Työsuojeluvaltuutetut
* Työterveysasema
* Palkkatoimisto	puh. 204

* Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	myös Internetissä fi.osha.eu.int
* Vakuutusyhtiöiden esitteet	myös Internetissä esim. www.sampo.fi/yritysasiakkaat
Lisätietoja lakisääteisestä tapaturmavakuutuksista
* Työsuojelupäällikkö
* Työsuojeluvaltuutetut
* Vakuutusyhtiöiden esitteet	myös Internetissä esim. www.sampo.fi/yritysasiakkaat

Työntekijät ja viranhaltijat ovat oman työnsä asiantuntija, joten laadukkaita tuloksia syntyy parhaiten silloin, kun työntekijät, esimiehet ja johto tekevät yhteistyötä. Yhteistoimintaorganisaatio tarjoaa kaupungin palveluksessa oleville erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa henkilöstöä koskeviin asioihin.

Yhteistoimintaorganisaatioon kuuluvat työpaikkakokoukset, toimiala- ja laitoskohtaiset kehittämisryhmät sekä yhteistyöryhmä, joka käsittelee asioita koko kaupungin tasolla. Muista, että vain osallistumalla voit vaikuttaa! Yhteistoiminnan avulla voimme parantaa työn sisältöä ja työelämän laatua huomattavasti.

Yhteistyöryhmän jäseniä ovat kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, rahoitusjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työntekijöiden edustajina toimivat ammattijärjestöjen edustajat sekä työsuojeluvaltuutetut. Kokkolan kaupungilla on paikallinen yhteistoimintasopimus, joka sisältää sekä yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat että työsuojelun. Periaatteena on, että muun muassa alla luetellut asiat täytyy tuoda yhteistoimintaryhmän käsiteltäväksi.

Yhteistoimintaryhmän tehtäviin kuuluu muitakin asioita kuin yllä mainitut. Tarkasta kulloinkin voimassa olevasta yhteistoimintasopimuksesta tarkempi sisältö.

Yhteistoimintaryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Tarkasta oman järjestösi luottamusmieheltä tai henkilöstöyksikön henkilöstösihteeriltä, mitä asioita ryhmän käsittelyyn on tulossa. Ota selvää asioista ja ota kantaa! Yhteistoimintaryhmän päätöksentekoon pääset vaikuttamaan esimerkiksi luottamusmiesten välityksellä tai tekemällä aloitteita. Tuo ideoitasi ja ajatuksiasi rohkeasti esille, sillä moni muu saattaa ajatella asioista samalla tavoin kuin sinä!

Toimialoilla ja laitoksilla on omat kehittämisryhmänsä, joissa sekä työnantajalla että työntekijöillä on yhtä monta edustajaa. Kehittämisryhmän tarkoituksena on toimia johtamisen apuvälineenä niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Kehittämisryhmät käsittelevät yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat toiminta-alueellaan.

Toimialasi kehittämisryhmästä ja sen käsiteltävänä olevista asioista saat lisätietoja kehittämisryhmän puheenjohtajalta tai ammattiyhdistyksesi luottamusmiehiltä. Jos et ole ammatillisesti järjestäytynyt, ole yhteydessä ryhmään valittuihin jäseniin.

Tärkein osa yhteistoimintaa ovat työpaikkakokoukset. Työpaikkakokousten tarkoituksena on parantaa samassa työpaikassa toimivan henkilöstön yhteistyötä ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin sekä parantaa työpaikan sisäistä tiedonkulkua. Kokouksessa käsitellään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Muista, että vaikuttamaan pääsee, jos on itse aktiivinen!

Työsuojelun tavoitteena on vähentää ja poistaa työhön ja työtehtäviin liittyviä vaaroja ja haittoja. Työsuojelu tukee kaupungin toimintaa poistamalla tai lieventämällä työelämän ristiriitoja, ylläpitämällä henkilöstön työkykyä sekä kehittämällä työmenetelmiä, työpaikkoja ja työilmapiiriä.

Työsuojelun pääpaino on ennalta ehkäisevässä työssä. Työsuojelu voi olla luonteeltaan fyysistä tai psyykkistä. Fyysisen työsuojelun avulla pyritään vähentämään esimerkiksi tapaturmatiheyttä. Psyykkisen työsuojelun tarkoituksena on taasen vähentää esimerkiksi työuupumusta ja henkistä väkivaltaa.

Työsuojelu on osa jokapäiväistä työtä ja ammattitaitoa. Se on myös osa työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö ajaa meidän kaikkien etuja työympäristö- ja työsuojelukysymyksissä. Se tukee ja avustaa yhdessä työterveyshuollon kanssa kaupungin organisaatiota työturvallisuuteen, työkykyyn ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Jos huomaat toimipaikassasi työsuojelullisia epäkohtia, käänny oman esimiehesi puoleen! Tarvittaessa voit pyytää apua työsuojeluorganisaatiolta eli työsuojeluvaltuutetuilta. Työsuojeluvaltuutettujen nimet saat selville joko työpaikkasi ilmoitustaululta tai kysymällä esimieheltäsi.

Jos asiat eivät ratkea työpaikalla tai omassa virastossa, voit ottaa yhteyttä työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuun tai esimiesten työsuojeluvaltuutettuun. Kaupungin työpaikkoja valvoo valtion viranomaisena Vaasan työsuojelupiirin Kokkolan toimisto.

Lisätietoja yhteistoiminnasta
* Henkilöstöyksikkö
* Kokkolan kaupungin yhteistoimintasopimus

Lisätietoja työturvallisuudesta
* Oma esimiehesi
* Työsuojelupäällikkö	puh. 231
* Työsuojeluvaltuutetut	puhelinnumerot ilmoitustaululla
* Henkilöstöyksikkö
* Vaasan työsuojelupiirin Kokkolan toimisto	Virastotalo, Torikatu 40, 67100 Kokkola puh. 367 6410 (metalliteollisuus, sähkölaitokset) puh. 367 6411 (vähittäiskauppa, sosiaali- ja terveydenhuolto) puh. 367 6413 (rakennusala) puh. 367 6414 (työsuhdeala, tekstiili)

* Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	myös Internetissä fi.osha.eu.int

Sivutoimella tarkoitetaan viranhaltijan tai työntekijän oman työnsä ohella hoitamaa virkaa tai työtä, jatkuvasti/toistuvasti suorittamaa tehtävää tai ammatin, elinkeinon tai liikkeen harjoittamista. Tehtävän ei tarvitse olla palkallinen. Sivutoimia eivät ole sellaiset tehtävät, joista ei voi kieltäytyä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa kunnalliset luottamustehtävät. Luottamustehtävän hoitamiseen täytyy kuitenkin olla asianmukainen lupa tai virkavapaus.

Pääperiaate on, että et voi ilman lupaa hoitaa sellaista sivutointa, jonka hoitamiseen kuluu työaikaa. Luvan myöntämisperusteena on, että sivutoimi ei saa haitata päätoimesi hoitamista eikä sivutoimi saa kilpailla Kokkolan kaupungin oman toiminnan kanssa. Hae sivutoimilupaa ao. lautakunnalta/kaupunginhallitukselta. Lomakkeita saat esimieheltäsi ja henkilöstöyksiköstä.

Jos sinulla on sivutoimi, mutta et käytä sen hoitamiseen työaikaa, hanki sille kuitenkin hyväksyntä sivutoimi-ilmoituksella. Jätä ilmoitus lähimmälle esimiehellesi. Sivutoimi-ilmoituksen hyväksymisestä päättää toimialajohtaja/laitoksen johtaja. Sivutoimi voidaan kieltää, jos sen hoitaminen haittaa työtehtävien suorittamista tai työnantajan toimintaa muutoin. Lomakkeita saat esimieheltäsi ja henkilöstöyksiköstä.

Virka- ja työehtosopimukset perustuvat kunnallisten työnantajien sekä ammattijärjestöjen välisiin neuvotteluihin. Ammattijärjestöt valvovat jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä pyrkivät vaikuttaman jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen. Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen neuvontaa esimerkiksi palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Pidä myös mielessä, että ammattijärjestöt tarjoavat kaikille jäsenilleen erinomaisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan kaupungin henkilöstöasioihin!

Mikäli haluat liittyä oman alasi ammattijärjestöön, ota yhteyttä järjestön luottamusmieheen tai puheenjohtajaan.

Luottamusmiehet tai puheenjohtajat 31.8.2002

AKAVA-JS (AKAVA-OS)

Pitkälle koulutettujen palkansaajien keskusjärjestö.

OAJ

Opettajien ammattijärjestö

Pääluottamusmies Timo Rajaniemi

puh. 376

KVL (KTF rf)

(Kunnallisvirkamiesliitto)

Pääluottamusmies Eiwor Wärn-Auvinen

puh. 482

KTN (FKT rf)

Teknisen koulutuksen saaneet tekniset toimihenkilöt
ja terveydenhoitajat

Pääluottamusmies Matti Valavaara

puh. 347

KTV 44 ry (KAT rf)

(Kunta-alan ammattiliitto)

Suurimmat ammattiryhmät: peruspalveluhenkilöstö, 
lastenhoitohenkilöstö, 
ruokahuolto- ja taloushenkilöstö ja 
siivoushenkilöstö.

Pääluottamusmies/kk-palkkaiset

Maria-Liisa Känsäkoski

puh. 406

Pääluottamusmies/tuntipalkkaiset

Jörgen Forsström

puh. 397

KTV 196 ry/Palolaitoksen viranhaltijat

Pääluottamusmies Tapani Viitala

Maatalouslomittajat

Luottamusmies Erkki Sulonen

TNJ (TFO)

(Tehyn ja SuPerin neuvottelujärjestö)

Puheenjohtaja Pirjo Hietaharju

puh. 520

TNJ/Tehy

Terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneiden etujärjestö

Pääluottamusmies Merja Weckström

TNJ/Super

Sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen 
tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto

Luottamusmies Leena Yrttiaho

Kaikilla palkansaajilla on työhön perustuva lakisääteinen työeläketurva. Valtaosa Kokkolan kaupungin palveluksessa olevista kuuluu kunnallisten viranhaltijain ja työntekijöiden eläkelain KVTEL:in piiriin. Eräillä aloilla määräaikaisessa työsuhteessa olevat kuuluvat LEL-järjestelmään, ja peruskoulujen ja lukioiden opettajista suurin osa kuuluu vielä valtion eläkejärjestelmään. Tässä kappaleessa esitetyt tiedot ovat pääsääntöjä ja koskevat lähinnä uusia palvelussuhteita. Mikäli eläkeasiat tulevat kohdallasi ajankohtaisiksi, ota yhteyttä palkkatoimiston eläkeasiamieheen puh. 201. Hän on eläkeasioiden asiantuntija ja valmiina vastaamaan kysymyksiisi. Muista myös, että eläkkeitä täytyy hakea!

Kuntien eläkevakuutuksen (KVTEL) ehtoja on vuosien varrella muutettu useastikin. Tällä hetkellä voimassa olevat pääsäännöt ovat seuraavat

Edellä mainitut kohdat koskevat ainoastaan niitä KVTEL:in piiriin kuuluvia, jotka ovat tulleet Kokkolan kaupungin palvelukseen 1.1.1993 jälkeen. Mikäli palvelussuhteesi on alkanut ennen 1.1.1993, pääsäännöt ovat hieman erilaiset. Tarkemmat tiedot löydät esimerkiksi Kuntien eläkevakuutuksen Internet-sivuilta tai Kuntien eläkevakuutuksen Eläkeoppaasta. Voit myös soittaa palkkatoimiston eläkeasiamiehelle puh. 201.

Kaupungin palveluksessa olevalla on mahdollisuus vähentää työnteon määrää eläkeiän lähestyessä ja vaihtaa kokopäivätyö osa-aikaiseen. Tulojen pienenemistä voidaan korvata osa-aikaeläkkeellä.

Osa-aikaeläkkeen ehdot muuttuivat vastikään. Tällä hetkellä tilanne on se, että vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä osa-aikaeläkkeen alaikäraja on 56 vuotta ja muilla se on 58 vuotta. Osa-aikatyössäsi sinun on ansaittava vähintään 35 ja enintään 70 prosenttia kokoaikaisen työsi ansiosta. Neuvottele ennen osa-aikaeläkehakemuksen tekemistä työnantajan kanssa osa-aikatyön ehdoista. Ehdotonta oikeutta osa-aikaeläkkeeseen ei kuitenkaan ole olemassa. Varmista eläkelaitokselta, että suunnitellut ehdot täyttävät osa-aikaeläkkeelle asetetut vaatimukset.

Osa-aikaeläkkeen hakemuslomakkeen löydät Kuntien eläkevakuutuksen Internet-sivuilta (www.keva.fi). Kuntien eläkevakuutukseen voit tehdä ennakkotiedustelun osa-aikaeläkkeestä ja saada arvion osa-aikaeläkkeen määrästä ja eläkkeen kertymisestä. Kysymyksiin vastaa mielellään myös palkkatoimiston eläkeasiamies (puh 201).

Eläkelaji	Ennen 1.1.1993 alkaneet palvelussuhteet	31.12.1992 jälkeen alkaneet palvelussuhteet ¹)
Vanhuuseläke	53–65 vuoden ikä	65 vuoden ikä
Varhennettu vanhuuseläke ²)	Oma valinta ja vähimmäisikä 5 vuotta alle henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän	Oma valinta ja ikä vähintään 60 vuotta
Osa-aikaeläke ²)	Oma valinta, osa-aikatyöhön siirtyminen ja vähintään 58 vuoden ikä ³)	Oma valinta, osa-aikatyöhön siirtyminen ja vähintään 58 vuoden ikä ³)
Työkyvyttömyyseläke	Työkyvyttömyys	Työkyvyttömyys
Osatyökyvyttömyyseläke	Osittainen työkyvyttömyys	Osittainen työkyvyttömyys
Yksilöllinen varhaiseläke ²)	Työkyvyn heikkeneminen ja vähintään 58–60 vuoden ikä ⁴)	Työkyvyn heikkeneminen ja vähintään 58–60 vuoden ikä ⁴)
Työttömyyseläke	Työttömyys ja vähintään 60 vuoden ikä	Työttömyys ja vähintään 60 vuoden ikä
Perhe-eläke ⁵)	Työntekijän kuolema	Työntekijän kuolema

2) Ei mahdollinen, jos työntekijä valinnut vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän.

5) Työntekijän tai viranhaltijan kuoltua hänen leskelleen ja alle 18-vuotiaille lapsilleen maksetaan perhe-eläkettä. Perhe-eläkkeen määrä perustuu kuolleen saamaan tai hänelle karttuneeseen eläkkeeseen.

Lisätietoja eläkeasioista
* Palkkatoimisto/eläkeasiamies	puh. 201

* Kuntien Eläkevakuutuksen Eläkeopas
* VEL: osa-aikaeläkeopas
* VEL: valtion eläketurva
* VEL: valtion perhe-eläkeopas

* Kuntien eläkevakuutus (KEVA)	www.keva.fi
* LEL Työeläkekassa	www.lel.fi
* VEL Valtion eläkelaitos	www.valtiokonttori.fi/elake/index.shtm
* Valtion eläkelaitoksen sähköiset eläkeoppaat	www.valtiokonttori.fi/elake/Sahkoiset_elakeoppaat.shtm

Kaupungin palveluksessa olevat saattavat joutua uhkaaviin tilanteisiin töitä tehdessään. Esimerkiksi tyytymätön asiakas voi aiheuttaa uhkaavalla käytöksellään paljon mielipahaa. Meillä kaikilla on kuitenkin oikeus henkiseen koskemattomuuteen. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on ehdottoman tärkeää, että jokaisessa työpisteessä vallitsee turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri.

Kaupunki työnantajana ei suhtaudu uhka- ja häiriötekijöihin välinpitämättömästi. Uhkista ja vaaratekijöistä kannattaa aina puhua työyhteisössä. Tärkeintä on tuntea, ettei ole jäänyt yksin. Ongelmien yhdessä pohtiminen lisää turvallisuuden tunnetta. Voitte myös yhdessä keksiä idean, jonka avulla parannetaan työyhteisön turvallisuutta huomattavasti.

Tilanteiden ennakointi on iso askel kohti turvallisempaa työympäristöä. Riskikartoituksen avulla voidaan esimerkiksi muuttaa työjärjestelyjä, työhuoneita, hankkia palvelutiskejä, laatia ohjeita vaaratilanteiden varalle tai jopa hankkia hälytysjärjestelmiä. Jokaisella työpaikalla olisi hyvä olla turvallisuussuunnitelma. Se voi sisältää esimerkiksi riskikartoituksen sekä ohjeet siitä, miten vaaratilanteissa pitää menetellä.

Työpaikoille voidaan myös suunnitella vakavia kriisitilanteita varten oma kriisitoimintamalli, johon on kirjattu toimintaohjeet. Ilman asianmukaista mallia yksi järkyttävä tapahtuma voi halvaannuttaa työpaikan toiminnan ja aiheuttaa vakavia henkisiä jälkiseuraamuksia.

Valitkaa soittajaksi henkilö, joka tietää, mitä on tapahtunut. Näin vältytään välikäsiltä ja saadaan nopeasti oikeaa tietoa. Jos soitat hätänumeroon 112, toimi seuraavasti:

Tarkempia lisätietoja löydät pelastustoimen Internet-sivuilta www.intermin.fi/sm/pelastus

Yleinen hätänumero (palokunta, pelastuslaitos, sairaankuljetus)	112
Poliisi	10022
Myrkytyskeskus	(09) 471 977
AA – Auttava puhelin alkoholisteille ja heidän läheisilleen, joka päivä klo 12–14	831 2791 312 6550 (på svenska)
AIDS-puhelin, SPR:n päivystävä puhelin (ohjausta, tukea ja neuvontaa)	0203 27000 9800 2450 (på svenska)
Cancerkontakt	0800 19414
Irti huumeista -puhelin	0203 22388
Kiusattujen tuki ry	0800 97474
Palveleva puhelin, joka päivä 19–24 Församlingarnas samtaltjänst	10 071 10 072 (på svenska)
Psykiatrian poliklinikka (Mielenterveystoimisto)	826 4621
Raiskauskriisikeskus Tukinainen, kriisipuhelin	0800 97899
Rikosuhripäivystys	0600-16116
Sairaanhoito
Samtaltjänst	0800 19072
Syöpäyhteys	0800 19414
Työterveysasema	8287 380
Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelin	0203 44 55 66

KAUPUNGINJOHTAJALTA
HENKILÖSTÖYKSIKÖN TERVEISET
MUISTILISTA UUDELLE TYÖNTEKIJÄLLE JA VIRANHALTIJALLE
YHTEYSTIETOJA
KOKKOLA – MERESTÄ NOUSSUT KAUPUNKI
KARTTOJA JA ORGANISAATIOKAAVIOT
ORGANISAATIO
	Hallinto-organisaatio
		Kaupunginvaltuusto
		Kaupunginhallitus
		Kaupunginjohtaja
		Lautakunnat
		Liikelaitosten johtokunnat
	Toiminta-organisaatio
		Keskusvirasto
			Talousyksikkö
			Henkilöstöyksikkö
			Suunnitteluyksikkö
			Lähettämö
			Kirjaamo
			Puhelinvaihde
			Keskusmonistamo
			Arkisto
	Kuntakonserni, osakkuusyhtiöt ja kuntayhtymät
	Miten voin itse vaikuttaa asioihin?
KUNTA-ALAN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ
	Minkä työehtosopimuksen piiriin kuulun?
KOKKOLAN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA
	Kokkolasta parasta aikaa – kaupungin strategia
	Työhyvinvointiohjelma – hyvinvointia kaikille
		Henkilöstöstrategia
	Tasa-arvo on tärkeä asia
	Työnantajan velvollisuudet ja oikeudet
PALVELUSSUHDE
	Oikeutesi ja velvollisuutesi
		Vaitiolovelvollisuus
	Työsuhde ja työsopimus
		Määräaikainen ja vakituinen työsuhde
	Virkasuhde ja viranhoitomääräys
		Vakinainen, väliaikainen ja tilapäinen viranhaltija
		Määräaikainen virkasuhde
	Koeaika
	Työaika, lounas- ja kahvitauo
	Liukuva työaika ja saldot
	Ylityö ja lisätyö
	Osa-aikatyö
	Oman kulkuvälineen käyttö
	Uudelleen sijoittuminen
	Työtodistus/palvelutodistus
	Nimikirja
	Henkilötiedot
	Irtisanomisajat
		Työntekijät
			Määräaikainen työsuhde
			Vakituinen työsuhde
		Viranhaltijat
			Määräaikainen virkasuhde
			Vakituinen virkasuhde
		Irtisanomisesta ilmoittaminen
	Palvelussuhteen purkaminen
	Erimielisyyksiä sopimusten tulkinnasta?
PALKKAUS JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT
	Peruspalkka ja henkilökohtaiset lisät
	Palkanmaksupäivä
	Kokemuslisä, ammattialalisä ja palvelulisä
	Kielilisät
	Palkkalaskelma
	Palkkatietojen julkisuus
KEHITYSKESKUSTELUT
KOULUTUS JA OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
	Kehittämisrahasto
	Tehtäväkierto
ALOITTEENTEKO KANNATTAA!
LOMAT JA VAPAAT
	Vuosiloma
		Vuosilomapäivät vuosilomaa annettaessa
		Vuosilomapalkka
		Lomaraha
		Vuosiloman säästäminen
		Lomakorvaus
		Loman määräytyminen – KVTES JA TS
		Loman määräytyminen – OVTES
		Loman määräytyminen – TTES
	Osa-aikalisä
	Opintovapaa
	Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma
	Hoitovapaa
	Sairaan lapsen hoito eli tilapäinen hoitovapaa
	Muut lomat
	Palkaton työloma/virkavapaa
	Palkaton ja palkallinen vapaa - käytäntöjä
VIRKAMATKAT JA VIRANTOIMITUSMATKAT
	Virantoimitusmatkat
	Virkamatkat
	Matkustamiskustannusten korvaus
		Ateriakorvaus
		Kilometrikorvaus
		Päiväraha
			Päivärahan määräytyminen
	Ulkomaan virkamatkat
	Matkalasku
TIETOTEKNIIKKA
VIESTINTÄ
	Sisäinen tiedotus
	Ulkoinen tiedotus
	Kaksikielisyys
HENKILÖSTÖPALVELUT
	Henkilöstöruokala
	Henkilökunnan alennukset
	Kokko-Ruka ja Terva-Ruka
	Kauniston alue
	Henkilökunnan harrastusporukat
TERVEYS JA HYVINVOINTI
	Työterveyshuolto
	Sairausloma
	Lääkärikäynnit – työaikaa vai ei?
	Työtapaturma
		Sairausloma työtapaturman vuoks
	Tyky-toiminta
		Kuntoutus
	Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja syrjintä
		Henkinen väkivalta – mitä se on?
		Henkinen väkivalta – mitä se ei ole
		Kokkolan kaupungin suhtautuminen henkiseen väkivaltaan
	Päihdeongelmien hoito
	Vakuutukset
	Hautausavustus
YHTEISTOIMINTA
	Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat ja vaikutusmahdollisuudet
		Yhteistoimintaryhmä
		Kehittämisryhmät ja työpaikkakokoukset
	Työsuojelu
SIVUTOIMET
	Sivutoimilupa
	Sivutoimi-ilmoitus
AMMATTIYHDISTYKSET
ELÄKKEEET
	Vanhuuseläke
	Osa-aikaeläke
	Kunnalliset eläkkeet lyhyesti
TURVALLISUUS
	Turvallisuusohjeet
		Hätäilmoituksen teko - 112
		Tulipalo - 112
	Apua heti/hätänumeroita
KARTTOJA JA ORGANISAATIOKAAVIOT
LÄHTEET
	Kokkolan kaupungin julkaisuja ja muistioita
	Muut julkaisut
	Sähköiset lähteet
	Muut henkilöstöoppaat

Lisätietoja
* Jyväskylän Yliopiston Chydenius-Instituutin kotisivut	www.chydenius.fi/anders/ACNETSU.HTM
* Kokkolan kaupungin Internet-sivut	www.kokkola.fi
* Taskutietoa Kokkolasta	myös Internetissä www.kokkola.fi
* Wiirilinna Annikki, Merestä noussut kaupunki, 1994. (toim. Internetiin Hyttinen Pertti)	www.kokkola.fi

Lisätietoja
* Henkilöstöyksikkö	puh. 230

* Henkilöstöstrategia	myös Internetissä henkilöstöyksikön kotisivuilla
* Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	myös Internetissä fi.osha.eu.int
* Kokkolassa – parasta aikaa (kaupungin strategia)	myös Internetissä www.kokkola.fi
* Tasa-arvosuunnitelma
* Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Helsingin kaupungin työpaikoilla	myös internetissä www.hel.fi/kkansl/heos/tyky/kiusaam/kiusatut_f.html
* Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet	Työmarkkinajärjestöjen Työmarkkina-avain

Palvelussuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 vrk
yli 5 vuotta	1 kk

Palvelussuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään 1 vuosi	14 vrk
yli 1 vuosi, enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Lisätietoja
* Henkilöstöyksikkö
* Vantaan kaupungin muistio esimiehille ja tulos- ja kehityskeskusteluun valmistautuvalle työntekijälle

Lisätietoja
* Oma esimies
* Oman toimialan yksiköt

* Henkilöstöyksikkö
* Henkilöstöyksikön työnsuunnittelija

Lisätietoja
* Aloitetoiminnan sääntö
* Henkilöstöyksikkö/aloitetoiminnan hoitaja
* Omat esimiehet
* Seuraa myös Pikku Tynnyriä

Lomapäivät	Myönnettävät palkattomat päivät
1	1
2	2
3	3+1
4	4+1
5	5+2

Lisätietoja
* Oma esimiehesi
* Henkilöstöyksikön kanslisti	puh. 229
* Henkilöstöyksikön henkilöstösihteeri	puh. 230
* Kaupungintalon asiakaspalvelupiste	puh. 590

Lisätietoja
Osoite	Mariankatu 28, 67200 Kokkola
Puhelinnumerot:	Toimisto 8287 360 FAX 8287 398 Työterveyslääkärien ajanvaraukset toimistonumerosta 8287 360.
Henkilöstö	Hoitajat: Mäntylä Tiina 8287 367 Kuusela-Laukkonen Kaija 8287 368 Alatalo Eija 8287 362 Jaakkola Ulpu 8287 361 Järvelä Maija 8287 363 Liedes Elina 8287 339 Sandström Marja-Liisa 8287 364 Varila, Pirjo-Riitta 8287 368 Fysioterapeutit: Kauppinen Aila 8287 419 Lapinoja Eija 8287 423

Lisätietoja
* Henkilöstöyksikkö
* Kokkolan kaupungin virkasääntö
* Pikku Tynnyri 1/2002

Palveluvuosia	Lomaraha %/kk
15	6
1 – 15	5
alle 1	4