Kokkolan kaupungin Henkilöstöopas

Sisällysluettelo:

KAUPUNGINJOHTAJALTA
HENKILÖSTÖYKSIKÖN TERVEISET
MUISTILISTA UUDELLE TYÖNTEKIJÄLLE JA VIRANHALTIJALLE
YHTEYSTIETOJA
KOKKOLA – MERESTÄ NOUSSUT KAUPUNKI
KARTTOJA JA ORGANISAATIOKAAVIOT
ORGANISAATIO
  Hallinto-organisaatio
    Kaupunginvaltuusto
    Kaupunginhallitus
    Kaupunginjohtaja
    Lautakunnat
    Liikelaitosten johtokunnat
  Toiminta-organisaatio
    Keskusvirasto
      Talousyksikkö
      Henkilöstöyksikkö
      Suunnitteluyksikkö
      Lähettämö
      Kirjaamo
      Puhelinvaihde
      Keskusmonistamo
      Arkisto
  Kuntakonserni, osakkuusyhtiöt ja kuntayhtymät
  Miten voin itse vaikuttaa asioihin?
KUNTA-ALAN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ
  Minkä työehtosopimuksen piiriin kuulun?
KOKKOLAN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA
  Kokkolasta parasta aikaa – kaupungin strategia
  Työhyvinvointiohjelma – hyvinvointia kaikille
    Henkilöstöstrategia
  Tasa-arvo on tärkeä asia
  Työnantajan velvollisuudet ja oikeudet
PALVELUSSUHDE
  Oikeutesi ja velvollisuutesi
    Vaitiolovelvollisuus
  Työsuhde ja työsopimus
    Määräaikainen ja vakituinen työsuhde
  Virkasuhde ja viranhoitomääräys
    Vakinainen, väliaikainen ja tilapäinen viranhaltija
    Määräaikainen virkasuhde
  Koeaika
  Työaika, lounas- ja kahvitauo
  Liukuva työaika ja saldot
  Ylityö ja lisätyö
  Osa-aikatyö
  Oman kulkuvälineen käyttö
  Uudelleen sijoittuminen
  Työtodistus/palvelutodistus
  Nimikirja
  Henkilötiedot
  Irtisanomisajat
    Työntekijät
      Määräaikainen työsuhde
      Vakituinen työsuhde
    Viranhaltijat
      Määräaikainen virkasuhde
      Vakituinen virkasuhde
    Irtisanomisesta ilmoittaminen
  Palvelussuhteen purkaminen
  Erimielisyyksiä sopimusten tulkinnasta?
PALKKAUS JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT
  Peruspalkka ja henkilökohtaiset lisät
  Palkanmaksupäivä
  Kokemuslisä, ammattialalisä ja palvelulisä
  Kielilisät
  Palkkalaskelma
  Palkkatietojen julkisuus
KEHITYSKESKUSTELUT
KOULUTUS JA OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
  Kehittämisrahasto
  Tehtäväkierto
ALOITTEENTEKO KANNATTAA!
LOMAT JA VAPAAT
  Vuosiloma
    Vuosilomapäivät vuosilomaa annettaessa
    Vuosilomapalkka
    Lomaraha
    Vuosiloman säästäminen
    Lomakorvaus
    Loman määräytyminen – KVTES JA TS
    Loman määräytyminen – OVTES
    Loman määräytyminen – TTES
  Osa-aikalisä
  Opintovapaa
  Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma
  Hoitovapaa
  Sairaan lapsen hoito eli tilapäinen hoitovapaa
  Muut lomat
  Palkaton työloma/virkavapaa
  Palkaton ja palkallinen vapaa - käytäntöjä
VIRKAMATKAT JA VIRANTOIMITUSMATKAT
  Virantoimitusmatkat
  Virkamatkat
  Matkustamiskustannusten korvaus
    Ateriakorvaus
    Kilometrikorvaus
    Päiväraha
      Päivärahan määräytyminen
  Ulkomaan virkamatkat
  Matkalasku
TIETOTEKNIIKKA
VIESTINTÄ
  Sisäinen tiedotus
  Ulkoinen tiedotus
  Kaksikielisyys
HENKILÖSTÖPALVELUT
  Henkilöstöruokala
  Henkilökunnan alennukset
  Kokko-Ruka ja Terva-Ruka
  Kauniston alue
  Henkilökunnan harrastusporukat
TERVEYS JA HYVINVOINTI
  Työterveyshuolto
  Sairausloma
  Lääkärikäynnit – työaikaa vai ei?
  Työtapaturma
    Sairausloma työtapaturman vuoks
  Tyky-toiminta
    Kuntoutus
  Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja syrjintä
    Henkinen väkivalta – mitä se on?
    Henkinen väkivalta – mitä se ei ole
    Kokkolan kaupungin suhtautuminen henkiseen väkivaltaan
  Päihdeongelmien hoito
  Vakuutukset
  Hautausavustus
YHTEISTOIMINTA
  Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat ja vaikutusmahdollisuudet
    Yhteistoimintaryhmä
    Kehittämisryhmät ja työpaikkakokoukset
  Työsuojelu
SIVUTOIMET
  Sivutoimilupa
  Sivutoimi-ilmoitus
AMMATTIYHDISTYKSET
ELÄKKEEET
  Vanhuuseläke
  Osa-aikaeläke
  Kunnalliset eläkkeet lyhyesti
TURVALLISUUS
  Turvallisuusohjeet
    Hätäilmoituksen teko - 112
    Tulipalo - 112
  Apua heti/hätänumeroita
KARTTOJA JA ORGANISAATIOKAAVIOT
LÄHTEET
  Kokkolan kaupungin julkaisuja ja muistioita
  Muut julkaisut
  Sähköiset lähteet
  Muut henkilöstöoppaat
     

 

 

 

 

 

 

 

   

   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KAUPUNGINJOHTAJALTA

[Tähän tulee kaupunginjohtajan esipuhe.]

HENKILÖSTÖYKSIKÖN TERVEISET

Saimme runsaasti pyyntöjä uudesta ja ajantasaisesta henkilöstöoppaasta, joten päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Mielestämme oli erittäin tärkeää, että kaupungin työntekijät saivat mahdollisuuden vaikuttaa oppaan sisältöön, onhan opas tarkoitettu kaupungin palveluksessa olevien työkaluksi. Haluammekin käyttää tilaisuutta hyväksemme ja kiittää saamistamme erinomaisista ideoista ja ehdotuksista – ilman apuanne oppaasta ei olisi tullut yhtä käyttökelpoista! Sydämelliset kiitokset myös kaikille niille eri toimialojen edustajille, joita oppaan toimittaja kävi haastattelemassa. Henkilöstöoppaaseen on pyritty kirjaamaan kaikki ne palvelussuhteeseen liittyvät perustiedot, jotka jokaisen uuden työntekijän ja viranhaltijan olisi hyvä tietää. Opas on melkoinen tietopaketti, joten olemme aivan oppaan alkuun lisänneet muutaman kohdan muistilistan, jonka avulla uusi tulokas pääsee alkuun.

Opas voi myös vallan mainiosti toimia myös jo pidempäänkin talossa olleen muistin virkistäjänä ja esimiehen apuna perehdyttämisessä. Esimiehille on toki valmistumassa oma esimiehen laatukäsikirjansa.Henkilöstöopas ei kuitenkaan ole kaiken kattava, sillä hyvin perusteellisesta oppaasta olisi helposti tullut järkälemäinen teos. Olemme kuitenkin pyrkineet vastaamaan eniten kysyttyihin kysymyksiin. Olemme myös lisänneet jokaisen luvun loppuun luettelon lähteistä, josta löytää ajan tasalla olevia lisätietoja.
Tämä opas on osa perehdyttämistä. Oppaan lisäksi tarvitaan suuri määrä henkilökohtaista opastusta ja perehdytystä. Toivomme myös, että tämä opas voisi kannustaa kaupungin työpisteitä laatimaan omia työpaikkakohtaisia perehdyttämisoppaita, joiden avulla uusi tulokas voidaan perehdyttää osaston tai yksikön tapoihin toimia. Kokkolan kaupungin uuden henkilöstöstrategian avulla kaupungista on tarkoitus tehdä entistä parempi työnantaja. Toivomme, että tämä opas voisi toimia yhtenä esimerkkinä siitä, että kaupunki on alkanut panostaa entistä enemmän työntekijöidensä tiedonsaantiin, hyvinvointiin ja osaamiseen. Uskomme, että kaupungin henkilökunta on valtava voimavara, jossa on runsaasti potentiaalia. Otamme siis mielellämme vastaan ideoitanne ja aloitteitanne myös jatkossa. Mitä voisimme tehdä jatkossa paremmin, jotta tuntisitte itsenne tervetulleiksi?

Terveisin Henkilöstöyksikkö

MUISTILISTA UUDELLE TYÖNTEKIJÄLLE JA VIRANHALTIJALLE

Näillä tiedoilla pääset hyvin alkuun.

Muista ettei kysyvä tieltä eksy!

YHTEYSTIETOJA

Lähin esimies ……………………………………………….. puh. ……………………

Palkkatoimisto ……………………………………………….. puh. ……………………

Työterveysasema ……………………………………………….. puh. ……………………

Työsuojelupäällikkö ………………………………………… puh. ……………………

Luottamusmies ……………………………………………….. puh. ……………………

Henkilöstöyksikkö …………………………………………… puh. …………………..

Henkilöstölehdet

Nimi ……………………………………………….. ilmestyy ……………………

Nimi ……………………………………………….. ilmestyy ……………………

Lisätietoja:

……………………………………………………………….………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

KOKKOLA – MERESTÄ NOUSSUT KAUPUNKI

Pohjanlahden erikoisen maankohoamisilmiön vuoksi Kokkolaa sanotaan merestä nousseeksi kaupungiksi. Ajanlaskun alussa kaupunki olikin vielä merenpohjaa. Kirkonmäki nousi meren helmasta noin 800-luvulla ja 1100-luvulla kohosi Pohjanlahdesta pieni selänne, jolle myöhemmin muodostui Kokkolan kaupunki. Jo 1300-luvun asiakirjoista löytyy viitteitä Kokkolan alueeseen. Tuolloin aluetta nimitettiin Karlabyksi eli miesten tai talonpoikain kyläksi. Arvellaan, että Kokkola on saanut suomenkielisen nimensä merenlahdella istuneiden kokkojen eli kotkien mukaan. Tiesitkö, että Kokkola on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista? Sen perusti Kustaa II Aadolf vuonna 1620. Kaupunki tunnettiin pitkään laivanrakennus- ja tervakaupunkina. Kun kaupunki sai 1765 purjehdusoikeudet Anders Chydeniuksen ansioista, pääsivät kaupungin porvarit matkaamaan kauppamatkoille yli Suomen rajojen, ja kaupunki alkoi vaurastua. Anders Chydenius muistetaan Kokkolassa muutenkin kuin purjehdusoikeuksien puolestapuhujana. Hän oli yksi 1700-luvun Ruotsi-Suomen merkittävimpiä poliitikkoja ja teräväsanainen elinkeinovapauden puolustaja. Chydeniuksen ajatuksiin voi tätä nykyä törmätä vaikka kävellessään Kokkolan kaduilla, sillä hänen ajatuksiaan on kirjoitettu katukivetyksiin. Kokkolan asema Keski-Pohjanmaalla on edelleen vahva. Kaupunki on maakunnan talous- ja kulttuurielämän keskus. Asukkaita täällä on noin 35 500, joista noin 20 prosenttia on ruotsinkielisiä. Vaikka tervakauppa onkin vuosien varrella jäänyt, sanotaan, että Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla tehdään edelleen maailman parhaita veneitä. Tällä hetkellä Kokkolan suurimmat työnantajat ovat Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan Keskussairaala, Outokumpu Zinc Oy ja OMG Kokkola Chemicals. Kokkola on ihmisen kokoinen kaupunki. Kaupungin vetovoimaa lisäävät pitkä historia, merikaupungin miljöö ja elävä kaksikielisyys. Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet tekevät kaupungista paikan, jossa koko perhe viihtyy. Kesäisin kutsuvat torielämä, hiekkarannat ja ulkoilumahdollisuudet. Talvella miellyttävää ajanvietettä tarjoavat esimerkiksi erilaiset kulttuuri- ja musiikkitapahtumat. Varaa lippu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin konserttiin tai Kaupunginteatterin esitykseen. Sekä Teatteri että Kamariorkesteri ovat niittäneet mainetta ympäri Suomen. Lähteet: Wiirilinna, Merestä noussut kaupunki; Chydenius-Instituutin Internet-sivut; Kokkolan talousarvio 2002 ja taloussuunnitelma 2002–2004.

 

Lisätietoja
* Jyväskylän Yliopiston Chydenius-Instituutin kotisivut
www.chydenius.fi/anders/ACNETSU.HTM 
* Kokkolan kaupungin Internet-sivut
www.kokkola.fi 
* Taskutietoa Kokkolasta
myös Internetissä www.kokkola.fi 
* Wiirilinna Annikki, Merestä noussut kaupunki, 1994.
(toim. Internetiin Hyttinen Pertti)
www.kokkola.fi

ORGANISAATIO

Kaupunkimme tehtäviä hoitavat luottamushenkilöt (hallinto-organisaatio) ja palkattu henkilöstö (toimintaorganisaatio). Luottamushenkilöitä ovat valtuutetut, kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet ja tilintarkastajat. Heidän tehtäväkuvaansa kuuluu muun muassa päätösten teko ja toimeenpanon valvonta. Henkilöstö valmistelee päätökset ja panee ne toimeen.

Hallinto-organisaatio

Kaupunkimme hallinto-organisaation eli luottamusmiesorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus sekä eri toimialoilla toimivat lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat. Lisätietoja hallinto-organisaatiosta saat esimerkiksi Kokkolan kaupungin hallinto- ja toimintasäännöstä.

Kaupunginvaltuusto

Kaupungin asioissa ylintä päätäntävaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuustossa on 51 valtuutettua, jotka valitaan tehtävään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Sen tehtäviin kuuluvat muun muassa seuraavat asiat:

Kaupunginhallitus

Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallitukseen 10 jäsentä. Kaupunginhallitus johtaa ja valvoo kaupungin toimintoja, huolehtii kaupungin talouden ja organisaation kehittämisestä sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja valvoo kaupungin yleistä etua. Hallitus myös valmistelee valtuuston päätökset ja huolehtii täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

Kaupunginjohtaja

Kaupungin hallinnon johtamista varten toimii kaupunginhallituksen alaisena kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan tehtävänä on esimerkiksi johtaa, valvoa ja kehittää kaupungin hallintoa ja taloutta sekä huolehtia kaupungin edustuksesta.

Lautakunnat

Lautakunnat huolehtivat oman alansa tavoitteiden asettamisesta sekä voimavarojen ja organisaation kehittämisestä. Lautakunnat muun muassa jakavat vuosittain kaupunginvaltuuston hyväksymät määrärahat tulos- tai toimintayksiköittäin. Ne päättävät myös toimialaansa koskevista suunnitelmista, hankinnoista sekä sopimuksista ja avustusmäärärahojen jakamisesta.

Eri alojen lautakunnilla voi olla omia erityispiirteitään ja -tehtäviään. Lautakuntien toiminnasta ja tehtävistä saat tarkempaa tietoa hallinto- ja toimintasäännöstä sekä taloussuunnitelmasta, talousarviosta ja sen perusteella laadituista käyttösuunnitelmista.

Liikelaitosten johtokunnat

Kokkolan kaupungin liikelaitoksia johtavat johtokunnat. Lisätietoja saat Satamajohtokunnan ja Energiajohtokunnan johtosäännöistä.

Toiminta-organisaatio

Suurin osa tämän oppaan lukijoista kuuluu kaupungin toimintaorganisaatioon. Toimintaorganisaatio muodostuu kaupungin eri yksiköistä ja laitoksista. Toimialat (keskusvirasto, perusturvakeskus, sivistystoimen palvelukeskus, tekninen palvelukeskus, pelastuslaitos, satamalaitos, vesilaitos ja Kokkolan Energia) jakautuvat tulosalueisiin, tulosyksiköihin ja toimintayksiköihin.

Oheisesta organisaatiokaaviosta voit tarkastaa oman sijaintisi kaupungin organisaatiossa.

Keskusvirasto

Keskusvirasto toimii kaupunginvaltuuston ja –hallituksen yleisenä suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Keskusvirastossa työskentelevät muun muassa kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, kaupungin lakimies, rahoitusjohtaja, kehitysjohtaja ja heidän sihteerinsä sekä kielenkääntäjät ja kansliasihteerit. Keskusviraston toimipisteitä on kaupungintalon I ja II kerroksessa. Keskusvirastoon kuuluu myös talousyksikkö, henkilöstöyksikkö, suunnitteluyksikkö, monistamo, lähettämö, asiakaspalvelu- ja vahtimestaripiste, kirjaamo sekä arkisto. Ne palvelevat kaikkia kaupungin palveluksessa olevia.

Talousyksikkö

Kaupungin taloushallinto on keskitetty keskusvirastossa olevaan palveluyksikköön, joka tarjoaa taloushallinnon palvelut hallintokunnille. Talousyksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin maksuliikenteen, kirjanpidon ja perinnän. Lisätietoja saat numerosta 217.

Henkilöstöyksikkö Henkilöstöyksikkö luo henkilöstöstrategian periaatteet, avustaa toimialoja henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa Kokkolan kaupungille työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa virka- ja työehtosopimusasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työsuojelu, uudelleensijoitus, koulutus, tiedottaminen ja virkistystoiminta. Henkilöstöyksikkö sijaitsee kaupungintalon II kerroksessa, ja lisätietoja sen toiminnasta tai henkilöstöasioihin liittyvistä asioista saat numeroista 229 tai 230 sekä Internetistä Kokkolan kaupungin kotisivuilta.

Suunnitteluyksikkö Yksikön tehtäviin kuuluvat kaupungin strategia ja kehittäminen sekä kuntasuunniteluun ja kaupungin yleiseen kehitykseen liittyvät tilastot. Yksikkö sijaitsee kaupungintalon II kerroksessa. Tarkempia tietoja sen toiminnasta saat numeroista 223 ja 224. Asiakaspalvelu- ja vahtimestaripiste Asiakaspalvelupisteestä voit noutaa edullisia kuntosali-, keilailu- ja uimahallilippuja sekä Rukan ja Kauniston mökkien avaimet. Sieltä saat myös neuvoja esimerkiksi kellokorttiasioissa. Asiakaspalvelupiste sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa pääoven vieressä. Puh. 590 ja 410.

Lähettämö Huolehtii kaupungintalon tulevasta ja lähtevästä postista sekä talon sisäisen postin kulusta, sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa. Puh. 236.

Kirjaamo Kirjaamo kirjaa kaikki tulevat asiakirjat ja sen käsittelyvaiheet sekä seuraa asian käsittelyä. Kirjaamosta saa esimerkiksi tietää, missä eri yksiköissä tietty asiakirja on jo ehtinyt käydä kommentoitavana. Lisätietoja kirjaamon toiminnasta saat numeroista 234 ja 235.

Puhelinvaihde Puhelinvaihde huolehtii kaupungintalon ulkoisesta ja sisäisestä puhelinliikenteestä ja kaupungin puhelinluettelosta. Se sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa. Puh 9 (vaihteen ulkopuolisista numeroista 8289 111).

Keskusmonistamo Sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa. Se huolehtii kaupungin virastojen ja laitosten monistuksesta ja kopioinnista. Puh. 237.

Arkisto sijaitsee kaupungintalon I kerroksessa.

Kuntakonserni, osakkuusyhtiöt ja kuntayhtymät

Kuntakonsernilla tarkoitetaan kaupungin ja itsenäisten yhteisöjen sekä yritysten muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Kokkolan kaupungin kuntakonserniin kuuluu kuntayhtymiä, tytäryhteisöjä ja osakkuusyhtiöitä. Konsernin rakenne selviää parhaiten viereisellä organisaatiokaaviosta. Kuntayhtymä on usean kunnan yhdessä muodostama yhteenliittymä, joka perustetaan tiettyä tarkoitusta varten. Merkittävimmät konserniin kuuluvat kuntayhtymät ovat maakunnan asioita ajava Keski-Pohjanmaan liitto, sairaanhoitoa tarjoava Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuntayhtymä (Keski-Pohjanmaan keskussairaala) ja terveydenhuoltoon keskittynyt Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä (Kokkolan terveyskeskus). Toiminnallisesti merkittävimmät konserniin kuuluvat osakeyhtiöt ovat:

Hallitustyöskentelyn ja konserniohjeiden avulla kaupunki ohjaa konserniyhteisöjen toimintaa. Tavoitteena on hyvin pitkälle yhtenäisten toimintatapojen noudattaminen. Kuntakonsernin yhtiöt ovat kuitenkin itsenäisiä yhtiöitä myös henkilöstöasioissa. Mikäli kaupungin työntekijä siirtyy esimerkiksi Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymän palvelukseen, hän ei ole enää kaupungin palveluksessa vaan tekee työsopimuksen uuden työnantajan kanssa. Tämä on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi vuosilomia tai henkilöstön etuja pohdittaessa. Lähteet: Kokkolan kaupungin tasekirja, toimintakertomus 2001 ja Villa Elban Internet-sivut.



Miten voin itse vaikuttaa asioihin?

Kokkolan kaupungin henkilöstö on valtava voimavara, jonka tietoja ja taitoja ei kaupungilla ole varaa jättää käyttämättä. Kokkolan kaupunki haluaakin kannustaa sen palveluksessa olevia ideoimaan, tekemään aloitteita ja ehdotuksia sekä vaikuttamaan vireillä oleviin asioihin. Jos mielessäsi on parannusehdotuksia, lähde rohkeasti viemään niitä eteenpäin! Sinulla on monia eri vaikutusmahdollisuuksia. Voit ensinnäkin toimia kuntalaisena. Kaupunki tiedottaa vireillä olevista asioista ilmoitustauluillaan, sanomalehdissä ja Internet-sivuilla. Vaikuttamismahdollisuudet ovat parhaimmat silloin, kun asioita valmistellaan päätöksentekoa varten. Kaupungin Internet-sivuilta löydät ohjeet Kokkolan kaupungin kehittämistä ja palveluja koskevan palautteen antamiseen, kaupungin palveluja ja toimintaa koskevien kysymysten esittämiseen sekä kuntalaisaloitteen laatimiseen. Muista osallistua kotikaupunkisi kehittämiseen kunnallisvaaleissa. Vaalien välisenä aikana voit ottaa yhteyttä kaupunginvaltuutettuihin ja kaupungin muihin luottamushenkilöihin, kuten lautakuntien jäseniin. (Lähde: Kokkolan kaupungin Internet-sivut.)

Voit myös vaikuttaa asioihin kaupungin työtekijänä tai viranhaltijana. Voit esimerkiksi tehdä aloitteita, jotka parantavat henkilöstön viihtyvyyttä, turvallisuutta, työoloja tai motivaatiota. Aloitetoiminnasta olemme kirjoittaneet tähän oppaaseen oman luvun. Henkilöstöhallintoon liittyviä asioita käsittelee yhteistoimintaryhmä, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Ole aktiivinen ja ota yhteyttä yhteistoimintaryhmän jäseniin, esimerkiksi oman ammattijärjestösi pääluottamusmieheen tai henkilöstöyksikön henkilöstösihteeriin ja kysy, mitä asioita on vireillä! Ota asioista selvää ja vaikuta rohkeasti asioihin! Jos kaupungilta puuttuu esimerkiksi jokin tärkeä henkilöstöpalvelu, sano se ääneen ja vie asiaa siihen saakka, että se tulee yhteistoimintaryhmän käsiteltäväksi. Voit antaa henkilöstöasioihin liittyvää palautetta myös suoraan henkilöstöyksikköön tai välittää viestisi ammattijärjestöjen luottamusmiesten kautta. Oman ammattijärjestön edustajalta tai henkilöstöyksiköstä saat myös lisätietoja siitä, mitä henkilöstöön liittyviä kehittämisprojekteja kaupungin hallinnossa on meneillään. Muista myös, että toimialoilla on omia kehittämistyöryhmiään, joiden avulla voit vaikuttaa – ja työpaikkakokoukset ovat oiva paikka tuoda esille omaa työympäristöä koskevia parannusehdotuksia! Esimerkki: Risto Reippaan toimistokalusteet ovat vuosikausia vanhat ja resuiset. Työpöydän ergonomia-asiatkin ovat vähän niin ja näin – hartioitakin on alkanut kolottaa. Risto päättää hankkia uudet kalusteet, mutta mistäpäs rahaa? Hän muistaa hämärästi kuulleensa kaupungin talousarviosta… Jospa hän sitä kautta saisi varattua hankintaansa varten rahaa. Risto ryhdistäytyy ja ryhtyy aktiivisesti ajamaan asiaa: Hän päättää ottaa asian rohkeasti esille työpaikkakokouksessa hyvissä ajoin ennen kesälomien alkua. Kokouksessa näytetään vihreää valoa, ja Riston esimies vie asian eteenpäin. Kuinka ollakaan – kun talousarvio marraskuussa vahvistetaan, Riston kalusteisiin on varattu rahaa ja hän voi tilata uudet kalusteet!

Lisätietoja hallinto-organisaatiosta
* Kokkolan kaupungin hallinto- ja toimintasääntö
www.kokkola.fi/hallinto/saannot/hts2001.htm
* Kokkolan kaupungin talousarvio
 
* Kokkolan kaupungin taloussuunnitelma
 
* Kuntalaki
myös Internetissä www.finlex.fi
* Energiajohtokunnan johtosääntö
 
* Satamajohtokunnan johtosääntö
 
Lisätietoja toimintaorganisaatiosta
* Kokkolan kaupungin tasekirja ja toimintakertomus
Julkaisun voi saada esimerkiksi keskusvirastosta puh. 217
* Kokkolan virastojen ja laitosten Internet-sivut 
www.kokkola.fi/yleista/virastot_laitokset.htm
Lisätietoja kaupunkikonsernista
* Keski-Pohjanmaan liitto
myös Internetissä www.keski-pohjanmaa.fi
* Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
myös Internetissä www.kpshp.fi/
* Kokkolan kaupungin tasekirja ja toimintakertomus 
Julkaisun voi saada esimerkiksi keskusvirastosta puh. 217
* Kokkolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä
myös Internetissä www.terveyskeskus.kokkola.fi
Lisätietoja päätöksentekoprosessista
* Oma esimies
 
* Henkilöstöyksikkö
puh. 230
* Oman alasi luottamusmiehet
kts. luettelo kohdasta "Ammattijärjestöt"
* Kokkolan kaupungin Internet-sivut
www.kokkola.fi
* Kokkolan kaupungin yhteistoimintasopimus
 

KUNTA-ALAN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ

Kaikki kunnat ja kuntayhtymät kuuluvat valtakunnalliseen sopimusjärjestelmään. Sopimusjärjestelmässä kuntatyönantajien edustaja on Kunnallinen työmarkkinalaitos KT ja kunnallista henkilöstöä edustavat AKAVA-JS, Kunta-alan unioni (eli Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL), Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ (Tehyn ja SuPerin kunta-alan neuvottelujärjestö).

 

Minkä työehtosopimuksen piiriin kuulun?

Yli puolet kaupungin palkansaajista on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä (KVTES). Omat työehtosopimukset on opetusalalla (Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus, OVTES), tuntipalkkaisilla (Tuntipalkkaisten työehtosopimus, TTES), teknisen puolen työntekijöillä (Teknisten sopimus, TS), lääkäreillä (Lääkärisopimus, LS), näyttelijöillä (Näyttelijöiden sopimus) sekä kaupunginorkesterin soittajilla (Kaupunginorkesterien virka- ja työehtosopimus). Lisäksi perhepäivähoitajia koskevia erityismääräyksiä on KVTES:in liitteessä.

Lisätietoja kunta-alan sopimusjärjestelmästä
* Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikkö
 
* Oman alasi luottamusmiehet
Kts. yhteystiedot kohdasta "Ammattiyhdistykset"
 
 
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus 
(OVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Teknisten sopimus (TS)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
 
 
* AKAVA-JS
www.akava.fi
* Kunnallinen työmarkkinalaitos KT
www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry
www.kvl.fi
* Kunta-alan ammattiliitto KTV
www.ktv.fi
* Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
www.oaj.fi
* Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
www.superliitto.fi
* Tehy
www.tehy.fi
* Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry
www.ktn-ry.fi

KOKKOLAN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA

Kokkolasta parasta aikaa – kaupungin strategia

Kokkolassa parasta aikaa –strategian tavoitteena on kehittää Kokkolan kaupunkia ja luoda siitä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi asuinpaikkakunta. Kaupungin ulkoista kuvaa, kokkolalaisten me-henkeä ja tulevaisuuden uskoa pyritään vahvistamaan alueen vahvuuksia hyödyntämällä.

Uusi strategia jakaantuu neljään eri painopistealueeseen, jotka ovat osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja vetovoima. Jokaiselle edellä mainitulle painopistealueelle on määritelty omat päämäärät. Esimerkiksi yksi hyvinvoinnin osa-alueeseen kuuluva päämäärä on taloudellinen, tehokas ja vaikuttava kaupunkiorganisaatio. Käytännössä uusi strategia vaikuttaa siten, että kaupunki pyrkii tulevaisuudessa panostamaan aikaisempaa enemmän henkilöstön hyvinvointiin, motivaatioon, osaamisen tasoon ja toimiviin työyhteisöihin. Painoarvoa saavat myös kannustava palkkaus ja koulutuksen arvostus.

Lähteet: Pikku Tynnyri toukokuu 2/2002, Kokkolan kaupungin talousarvio 2002, Kokkolassa parasta aikaa –strategia.

Työhyvinvointiohjelma – hyvinvointia kaikille

Kokkolan kaupungille on tärkeää, että sen palveluksessa olevat voivat hyvin. Työkykyä voivat uhata kiire ja stressi, epäselvyydet toimenkuvissa ja vastuunjaossa, työyhteisöjen ilmapiiri sekä yksilölliset tekijät. Tällaisiin asioihin pyrkii pureutumaan kaupungin uusi työhyvinvointiohjelma. Ohjelma liittyy kaupungin yleiseen strategiaan ja sen tavoitteena on lisätä kaupungin työntekijöiden hyvinvointia, osaamista ja motivaatiota. Esimerkiksi seuraaviin asioihin kiinnitetään jatkossa huomiota:

Ohjelma koostuu toimenpiteistä, jotka toteutetaan koko organisaation, toimialan, työpaikan ja yksikön tasolla.

Henkilöstöstrategia

Kokkolan kaupunki voi saavuttaa Parasta aikaa -strategiassa asetetut tavoitteet vain panostamalla henkilöstönsä hyvinvointiin ja osaamiseen. Henkilöstöstrategia koostuu visioista, arvoista, päämääristä, tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Strategia on melko pelkistetty, joten sen rinnalle kirjoitetaan toimenpideohjelma, jossa määritellään konkreettiset kehittämiskohteet.

Henkilöstöstrategia kertoo asenteesta, jolla kaupunki suhtautuu henkilöstöönsä. Sen tarkoitus on viestittää jokaiselle kaupungin työntekijälle, että häntä kohdellaan reilusti ja tasa-arvoisesti. Kaupungin suhde henkilöstöönsä täytyy pohjautua molemmin puoleiseen luottamukseen. Uuden henkilöstöstrategian mukaan kaupungin työilmapiirin toimivuuden perustana on inhimillisyys, tasa-arvo, syrjinnän nollatoleranssi ja tehokas sisäinen viestintä. Osallistuva johtaminen, vireä yhteistoiminta ja viestinnän kehittäminen ovat strategisia valintoja, joilla pyritään kohti toimivampaa työilmapiiriä. Sisäistä viestintää on tarkoitus kehittää, jotta siitä saataisiin tehokasta, sisällöltään rikasta ja kaikkien saatavilla olevaa.

Lähde: Kokkolan kaupungin henkilöstöstrategia.

Tasa-arvo on tärkeä asia

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Käytännön työelämässä asia koskettaa sukupuolen lisäksi esimerkiksi ikä- ja ammattiryhmien välistä tasa-arvoa.

Kokkolan kaupungin on mahdollisuuksiensa mukaan toimittava siten, että avoimiin työpaikkoihin ja tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä. Kaupungin on edistettävä naisten ja miesten sijoittumista tasapuolisesti erilaisiin tehtäviin ja luotava heille yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan koulutuksen ja urasuunnittelun avulla. Työhönotossa tai työntekijöitä koulutukseen valittaessa ei saa suosia toista sukupuolta olevia siten, että pääasiallisesti vain heille suunnitellaan uraa esimiestasolla. Työolot on kehitettävä sellaisiksi, että ne sopivat yhtä hyvin naisille kuin miehille. Naisten ja miesten työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista on myös pyrittävä helpottamaan. Työnantajan on myös toimittava niin, ettei kukaan joudu työelämässä sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. (Lähde: Tasa-arvotoimiston Internet-sivut www.tasa-arvo.fi.)

Kokkolan kaupunki valmistelee parhaillaan tasa-arvosuunnitelmaa, jonka avulla tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti pyrittäisiin edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä kaikkien työyhteisöön kuuluvien samanarvoisuutta. Jos sinulla on tasa-arvosuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä esimerkiksi henkilöstöyksikön työnsuunnittelijaan.

Työnantajan velvollisuudet ja oikeudet

Kokkolan kaupungilla on lain mukaan työnantajana seuraavia oikeuksia ja velvollisuuksia:

velvollisuus

oikeus

Lähde: Työmarkkinajärjestöjen Työmarkkina-avain 2001.

Lisätietoja 

* Henkilöstöyksikkö

puh. 230

 

 

* Henkilöstöstrategia

myös Internetissä henkilöstöyksikön kotisivuilla

* Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

myös Internetissä fi.osha.eu.int

* Kokkolassa – parasta aikaa (kaupungin strategia)

myös Internetissä www.kokkola.fi

* Tasa-arvosuunnitelma

 

* Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja
syrjinnän estämiseksi Helsingin kaupungin työpaikoilla

myös internetissä www.hel.fi/kkansl/heos/tyky/kiusaam/kiusatut_f.html

* Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet

Työmarkkinajärjestöjen Työmarkkina-avain


PALVELUSSUHDE

Oikeutesi ja velvollisuutesi

Sinulla on kaupungin työntekijänä tai viranhaltijana seuraavanlaisia oikeuksia ja velvollisuuksia:

Oikeus

Velvollisuus

Lähde: Työmarkkinajärjestöjen Työmarkkina-avain 2001.

Vaitiolovelvollisuus

Kaupungin hallinnossa käsiteltävät yleiset asiat ovat pääsääntöisesti julkisia. Saat kuitenkin työssäsi tietää Kokkolan kaupunkia ja sen henkilöstöä, kaupungin asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia tietoja, jotka on lain mukaan pidettävä salassa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuudet ja henkilöiden perhe-elämää tai muita henkilökohtaisia oloja koskevia tiedot. Näitä tietoja et palvelussuhteen kestäessä tai sen edes päätyttyä saa kertoa sivullisille ilman asianomaisen suostumusta, ellei laki velvoita niitä luovuttamaan.

Lähteet: Helsingin kaupungin Tervetuloa taloon –opas, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä henkilötietolaki.

Työsuhde ja työsopimus

Virka- ja työsuhde eroavat edelleen muodollisesti toisistaan, vaikka eroilla ei yleensä ole käytännön työelämässä juurikaan merkitystä. Työsuhde perustuu kaupungin ja työntekijän väliseen työsopimukseen. Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu tekemään korvausta vastaan työtä Kokkolan kaupungille sen valvonnassa ja johdossa. Kokkolan kaupunki sopii työntekijän kanssa työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Työsopimus tehdään kirjallisesti ja niin tarkasti, että kaikki työsuhteeseen määrittelyyn vaikuttavat seikat käyvät sopimuksesta ilmi.

Kokkolan kaupungilla on käytössä määrämuotoinen, kirjallinen työsopimus. Valmiita lomakkeita saat palkkatoimistosta.

Määräaikainen ja vakituinen työsuhde

Työsopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva (ns. vakituinen) tai määräaikainen. Määräaikainen työsopimus voi olla määräajaksi tehty tai määrättyä työtä varten. Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun määräajan päättyessä ilman irtisanomisaikaa, ellei toisin ole sovittu.

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus voidaan viiden vuoden kuluttua irtisanoa vain samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. (Kts. kohta "Irtisanomisajat".)

Vakituinen työsuhde on voimassa toistaiseksi ja sen kohdalla sovelletaan irtisanomisaikoja. (Kts. kohta "Irtisanomisajat".)

Virkasuhde ja viranhoitomääräys

Kokkolan kaupungin henkilöstöstä hieman yli puolet on virkasuhteisia. Virkasuhde on käytössä silloin, kun henkilö hoitaa viranomaistehtäviä eli käyttää julkista tai taloudellista valtaa, tekee hallinnollisia päätöksiä tai valmistelee ja esittelee asioita toimielimille.

Kokkolan kaupunki ottaa henkilön virkaan yksipuolisella virkaanottopäätöksellä. Tehtävään valitulle annetaan virkaan ottamisesta pöytäkirjanote, päätösluettelon ote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys. Viranhoitomääräyksessä täytyy mainita viran tai tilapäisen viranhaltijan nimike, virkaan tai virkasuhteeseen valitun henkilön nimi, viran luonne (päävirka/sivuvirka), viranhaltijan asema (vakinainen, väliaikainen, tilapäinen), palvelussuhteen kestoaika (toistaiseksi, määräaika, määrätehtävä), mahdollinen koeaika sekä virantoimituksen alkamisajankohta.

Virka voi olla päävirka tai sivuvirka sen mukaan mitä viran perustanut toimielin on päättänyt. Päävirka on yleensä kokoaikainen, mutta se voi myös olla osa-aikainen.

Viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksella. Kokkolan kaupungin hallinto- ja toimintasäännössä ja virkasäännössä on lisämääräyksiä viranhaltijan palkkaamisesta ja viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista.

Vakinainen, väliaikainen ja tilapäinen viranhaltija

Viranhaltijat voivat olla joko vakinaisia viranhaltijoita, joita ovat virkojen vakinaiset hoitajat; väliaikaisia viranhaltijoita, joita ovat viransijaiset ja avoimen viran hoitajat tai tilapäisiä viranhaltijoita, jotka hoitavat tilapäisiä tehtäviä ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa.

Määräaikainen virkasuhde

Määräaikainen virkasuhde päättyy ilman irtosanomista määräajan päättyessä tai määrätehtävän tultua suoritetuksi. Määräaikainen virkasuhde voidaan puolin ja toisin irtisanoa tai purkaa päättymään ennen määräajan päättymistäkin. (Kts. virkasuhteen päättyminen.)

Koeaika

Kaupunki voi sopia uuden työntekijän tai viranhaltijan kanssa koeajasta. Työntekijän koeaika on yleensä enintään neljä kuukautta. Koeaikaa voidaan käyttää myös pitempiaikaisissa määräaikaisissa työsuhteissa. Virkaa täytettäessä voidaan koeaika määrätä enintään kuuden kuukauden mittaiseksi.

Koeajan tarkoitus on antaa molemmille osapuolille mahdollisuus tarkkailla, vastaako palvelussuhteen toinen osapuoli ja työ odotuksia. Koeaikana työsopimuksen tai virkasuhteen voi purkaa kumpikin osapuoli päättymään välittömästi. Irtisanomisaikaa ei tällöin noudateta.

Työaika, lounas- ja kahvitauot

Työaikaa on työhön käytetty aika sekä aika, jonka olet velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Kaupungin palveluksessa olevilla on käytössään hyvin erilaisia työaikoja. Tässä luvussa mainitaan vain niistä yleisimmät.

Lounastauko on pääsääntöisesti 45 min + - 15 min. Toimistotyötä tekevät pitävät sen yleensä 11–13, eri laitoksilla on käytössä eri aikoja. Lounastaukoa ei yleensä lasketa työaikaan. Jos teet jaksotyötä, päivittäinen lepoaikasi voidaan järjestää myös siten, että sinulle annetaan oikeus aterioida työn aikana. Tällöin ateriointiaika kuuluu säännölliseen työaikaasi. Kuukausipalkkalaisilla on yksi 10 minuutin kahvitauko, tuntipalkkaisilla kaksi 15 minuutin kahvitaukoa päivässä. Taukojen pituus on määritelty virka- ja työehtosopimuksissa.

Sinun kannattaa keskustella työajoista ja lounas- ja kahvitauoista oman esimiehesi kanssa. Hän myös opastaa sinua kellokortin käytössä, mikäli työpisteessäsi on sellainen käytössä. Kellokortin leimaukseen saat ohjeita myös kaupungintalon asiakaspalvelupisteestä.

Liukuva työaika ja saldot

Toimistotyöaikaa noudattavilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä on käytössä liukuva työaika. Liukuma on aamuisin 7.00–9.00 ja iltapäivisin 15.00–18.00. Mikäli sinulla on käytössäsi liukuva työaika, voit siis tulla aamulla töihin 7.00–9.00 ja lähteä iltapäivällä 15.00–18.00. "Kiinteä työaika" on liukumien ulkopuolelle jäänyt aika eli klo. 9–15.

Positiivisen saldon maksimi on 20 tuntia ja negatiivisen saldon 6 tuntia. Pisin yhtäjaksoinen vapaa, jonka voit pitää positiivisen saldon perusteella, on yksi työpäivä. Vapaan työpäivän voit pitää saldojen perusteella korkeintaan kerran kuukaudessa. Sovi vapaan pitämisestä etukäteen esimiehesi kanssa.

Kun suunnittelet työaikaasi, on hyvä pitää mielessä, että työaika joustaa ensisijaisesti työn vaatimusten mukaan. Sovi liukumien käytöstä työpaikallasi, niin että henkilöstöä on aina paikalla esimerkiksi asiakaspalvelussa.

Ylityö ja lisätyö

Ylityö on työtä, joka tehdään yleistyöajan (38 h 15 min) yli. Ylityötä sinulle alkaa kertyä vasta sen jälkeen, kun työtuntisi ylittävät edellä mainitun rajan. Siihen rajaan saakka teet lisätyötä.

Esimerkki: Torsti Toimistotyöntekijä tekee viikossa töitä 39 tuntia. Torstin ylityöksi lasketaan ainoastaan se osa, joka menee yli yleistyöajan (39 tuntia - 38 tuntia 15 minuuttia = 45 minuuttia). Lisätyötä kertyy 2 tuntia (38 tuntia 15 minuuttia – 36 tuntia 15 minuuttia).

Ylityöstä on aina sovittava työntekijän kanssa tapauskohtaisesti. Viranhaltija on velvollinen tekemään lisätyötä tai ylityötä, jos sen tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.

Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus esimiehen allekirjoittaman ylityökaavakkeen mukaan. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi joko kokonaan tai osittain vastaavalla tavalla korotettuun vapaa-aikaan. Tarkempia tietoja esimerkiksi korvauksen määrästä saat virka- ja työehtosopimuksista.

Lisätyöstäkin on sovittava erikseen. Lisätyöstä maksetaan vähintään samaa palkkaa kuin säännöllisestä työajasta.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyötä on työ, jota tehdään vähemmän kuin työ- ja virkaehtosopimuksissa tai lainsäädännössä on sovittu "täydeksi" työajaksi. Mikäli teet osa-aikatyötä, etusi eivät saa lainsäädännön ja työsopimusten mukaan olla heikommat kuin kokoaikatyötä tekevien. Jos työpaikalla on tarve lisätä työvoimaa, työtä tulee tarjota ensisijaisesti kokoaikatyöhön pyrkivälle osa-aikaiselle.

Henkilötiedot

Kun tulet kaupungin palvelukseen, talletetaan sinusta henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään vain sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeellisia työ- tai virkasuhteesi kannalta. Talletettuja tietoja tarvitaan palkanmaksuun sekä erilaisiin todistuksiin ja työnantajan tilastoihin. Tietoja säilytetään luottamuksellisesti. Ota yhteyttä palkkatoimistoon, mikäli haluat tarkastaa, mitä tietoja sinusta on talletettu. Opettajien tiedot on talletettu sivistystoimen palvelukeskukseen. Jos sinulla on tietosuojalakiin liittyviä kysymyksiä, lisätietoja saat esimerkiksi henkilöstöyksiköstä, henkilötietolaista tai Työturvallisuuskeskuksen asiamieheltä (puh. 09 616 261).

Nimikirja

Kaupunki ei ole pitänyt nimikirjaa vuodesta 1994 lähtien. Ennen vuotta 1994 kaupungin palvelukseen tulleet voivat pyynnöstä saada jäljennöksen nimikirjasta. Lisätietoja asiasta saat palkkatoimistosta (puh. 242).

Uudelleen sijoittuminen

Jos et voi terveydellistä syistä jatkaa omassa tehtävässäsi tai mikäli kaupungin toimenpiteiden vuoksi työsi loppuu, Kokkolan kaupunki pyrkii järjestämään sinulle toisen työn. Mikäli uudelleen sijoittuminen tulee ajankohtaiseksi, keskustele asiasta esimiehesi kanssa, mikäli mahdollista. Ota sen jälkeen yhteyttä joko terveysasemaan ja henkilöstöyksikön työnsuunnittelijaan. He tekevät parhaansa auttaakseen sinua. Uudelleen sijoittuminen on haastava ja usein aikaa vievä prosessi, joka vaatii kaikilta osapuolilta sekä kärsivällisyyttä että aikaa.

Irtisanomisajat

Irtisanomisajoista ja irtisanoutumisen syistä kerrotaan tarkemmin työsopimuslaissa sekä virka- ja työehtosopimuksissa (KVTES, TS, TTES). Tässä luvussa esitellyt ajat ja ehdot ovat pääsääntöjä. Edellä mainituista sopimuksista ja laista löytyy tarkempia tietoja, joihin on myös hyvä paneutua. Irtisanomisperusteet koskevat myös OVTES:in piiriin kuuluvia, mutta kyseisessä virka- ja työehtosopimuksessa on omat irtisanomisajat, joihin jokaisen opettajan on hyvä tutustua, mikäli asia tulee ajankohtaiseksi.

Työntekijät

Määräaikaisen ja vakituisen työsopimuksen irtisanomisissa sovelletaan erilaisia määräaikoja.

Määräaikainen työsuhde

Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista ellei erikseen ole muuta sovittu. Määräaikainen työsopimus voidaan lakkauttaa yksipuolisesti kesken määräajan myös purkamalla tai pitämällä sopimusta purkautuneena – aivan samoin kuin toistaiseksi voimassa olevakin työsopimus. (Kts. tarkemmin kohta "Palvelussuhteen purkaminen".)

Vakituinen työsuhde

Vakituisessa työsuhteessa noudatetaan virka- ja työehtosopimuksissa määriteltyjä irtisanomisaikoja. Työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempiäkin irtisanomisaikaa kuin on määritelty.

Jos työntekijä irtisanoutuu

Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen syytä ilmoittamatta. Tällöin noudatetaan pääsääntöisesti seuraavanlaisia irtisanomisaikoja:

Palvelussuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta
14 vrk
yli 5 vuotta
1 kk

Yllä mainitut tiedot eivät koske OVTES:in piiriin kuuluvia. Heillä on näistä ajoista poikkeavat irtisanomisajat.

Jos työntekijä irtisanotaan

Kaupunki voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain joko työntekijästä johtuvista erittäin painavista syistä tai tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Erityisen painavia syitä ovat esimerkiksi töiden laiminlyönti, esimiehen määräysten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja huolimattomuus. Irtisanomisen peruste on aina ilmoitettava irtisanomisen yhteydessä.

Kaupunki ei voi irtisanoa sinua sairauden, vian tai vamman vuoksi (ellei niistä ole ollut seurauksena työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen) tai raskauden ja synnytyksen perusteella. Erityisen painavia syitä eivät myöskään ole asevelvollisuuden suorittaminen, osallistuminen työtaisteluun, poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide tai osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan tai yhdistystoimintaan.

Mikäli työnantaja irtisanoo työsuhteen, irtisanomisajat ovat KVTES:in, TS:n ja TTES:n piiriin kuuluvilla seuraavat: (opettajien irtisanomisajat selviävät parhaiten OVTES:istä)

Palvelussuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
enintään 1 vuosi 
14 vrk
yli 1 vuosi, enintään 4 vuotta
1 kuukausi
yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta
2 kuukautta
yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta
4 kuukautta
yli 12 vuotta
6 kuukautta

Viranhaltijat

Pääsääntöisesti viranhaltijat noudattavat samoja irtisanomisaikoja kuin työsuhteessa olevat. Tästä säännöstä on kuitenkin olemassa muutamia poikkeuksia. Jäljempänä esitellään esimerkiksi, kuinka määräaikaista virkasuhdetta koskevat erilaiset säännökset kuin määräaikaista työsuhdetta. Viranhaltijan suostumuksella tai pyynnöstä voidaan kuitenkin aina noudattaa lyhyempiä irtisanomisaikoja kuin sopimuksissa on määrätty.

Määräaikainen virkasuhde

Määräaikainen virkasuhde lakkaa ilman irtisanomisaikaa, kun määräaika päättyy tai määrätehtävä on suoritettu. Määräaikaisen viranhaltijan virkasuhde voi päättyä ilman irtisanomisaikaa myös silloin, kun vakinainen viranhaltija – eli hän jonka sijaiseksi määräaikainen viranhaltija on palkattu – palaa ennen määräajan päättymistä esimerkiksi opintovapaalta, vanhempainlomalta tai hoitovapaalta, mutta ainoastaan silloin kun vakinaisella viranhaltijalla on lakiin tai määräykseen perustuva ehdoton oikeus palata takaisin töihin.

Jos viranhaltija irtisanoutuu

Mikäli väliaikainen viranhaltija (eli viransijainen tai avoimen viran hoitaja) haluaa irtisanoutua, hänen irtisanoutumisaikansa on 14 päivää. Muun määräaikaisen viranhaltijan irtisanoutumisaika on 30 päivää. Opettajilla on OVTES:issä omat sääntönsä.

Jos kaupunki irtisanoo

Mikäli kaupunki haluaa irtisanoa määräaikaisen virkasuhteen, perusteeksi kelpaa ainoastaan erittäin painava syy tai taloudellinen tai tuotannollinen syy. Väliaikaisen viranhaltijan (viransijainen ja avoimen viran hoitaja) irtisanomisaika on 14 päivää ja muun määräaikaisen viranhaltijan 30 päivää. Opettajilla on OVTES:issä omat määräyksensä.

Vakituinen virkasuhde

Jos viranhaltija irtisanoutuu

Vakituisessa virkasuhteessa olevilla on samat irtisanomisajat kuin vakituisilla työntekijöillä. OVTES:in piiriin kuuluvan irtisanoutumisaika selviää parhaiten ko. sopimuksesta.

Jos viranhaltija irtisanotaan

Mikäli kaupunki haluaa irtisanoa viranhaltijan, perusteeksi kelpaa vain erittäin painava syy tai taloudellisesta tai tuotannollinen syy. Irtisanomisajat ovat samat kuin vakituisessa työsuhteessa. (Kts. kohta "Jos työntekijä irtisanotaan"). Opettajilla on OVTES:issä omat määräyksensä.

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Mikäli haluat irtisanoa työsuhteesi tai virkasuhteesi, ilmoita asiasta esimiehellesi – mieluiten myös kirjallisesti.

Palvelussuhteen purkaminen

Virkasuhteen tai työsuhteen purkaminen merkitsee palvelussuhteen päättymistä välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Purkaminen voi koskea sekä vakinaista että määräaikaista palvelussuhdetta. Palvelussuhde voidaan purkaa vain siinä tapauksessa, että työntekijä tai viranhaltija törkeästi rikkoo tai laiminlyö velvollisuuksiaan. Purkamiseen oikeuttavan syyn tulee olla moitittavampi kuin irtisanomisperusteen.

Työtodistus/palvelutodistus

Työ- tai virkasuhteesi päättyessä Kokkolan kaupunki antaa sinulle todistuksen palvelussuhteesi kestosta ja tehtävistäsi. Opettajat saavat palvelutodistuksen kouluvirastosta ja muut voivat pyytää todistuksen omasta palkkakonttoristaan. Mikäli haluat työ/palvelutodistuksen, johon kirjoitetaan syy työ/virkasuhteesi päättymiseen ja työantajan arvio osoittamastasi työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä, pyydä sitä erikseen esimieheltäsi.

Erimielisyyksiä sopimusten tulkinnasta?

Jos sopimusten tulkinnasta syntyy erimielisyyksiä, asiat olisi pyrittävä selvittämään ensin lähimmän esimiehen kanssa neuvottelemalla. Jos erimielisyyksiä ei saada ratkaistua, niin asia voidaan siirtää työnantajan ja luottamusmiehen välillä selvitettäväksi. Mikäli asiassa edelleen ollaan erimielisiä, niin asia voidaan saattaa paikallisneuvotteluun. Neuvottelut käydään työnantajan edustajien ja paikallisen ammattiyhdistyksen kesken.

Lisätietoja työsuhteeseen liittyvistä asioista (oikeudet, velvollisuudet, irtisanomisajat jne.)
* Oma esimies
 
* Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikkö
puh. 230
* Oman alasi luottamusmiehet
kts. luettelo kohdasta Ammattijärjestöt 
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus 
(OVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas
 
* Teknisten sopimus (TS)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Työsopimuslaki
myös Internetissä www.finlex.fi
* Työmarkkina-avain
myös Internetissä www.alli.fi/tmavain/
 
 
* AKAVA-JS
www.akava.fi
* Kunnallinen työmarkkinalaitos KT
www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry
www.kvl.fi
* Kunta-alan ammattiliitto KTV
www.ktv.fi
* Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
www.oaj.fi
* Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
www.superliitto.fi
* Tehy
www.tehy.fi
* Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry
www.ktn-ry.fi
Lisätietoja virkasuhteeseen liittyvistä asioista (oikeudet, velvollisuudet, irtisanomisajat jne.)
* Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikkö
puh. 230
* Oman alasi luottamusmiehet
katso luettelo kohdasta "Ammattijärjestöt"
 
 
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas
 
* Laki kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta
myös Internetissä www.finlex.fi
* Peruskoulun ja lukion opetushenkilöstön palvelussuhdeopas 2001
 
* Teknisten sopimus (TS)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
Lisätietoja uudelleen sijoittumisesta
 
* Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikön työnsuunnittelija 
(uudelleen sijoittuminen)
puh. 219
* Työterveysasema
puh. 8287 380 
 
 
* Lokasaari Sirkka-Liisa: Työhyvinvoinnin huomioiminen ja edistäminen. 
Työkaluja esimiehille työntekijöiden työkyvyn huomioimisessa 
työkyvyttömyyden uhatessa. Muistio.
 
Lisätietoja päätöksenteon julkisuudesta
 
* Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
myös Internetissä www.finlex.fi
Lisätietoja henkilötietoasioista
 
* Henkilötietolaki
esimerkiksi Internet-osoitteessa www.finlex.fi
* Työturvallisuuskeskuksen asiamies 
(tietosuojalakiin liittyvät asiat!)
Carl-Henrik Lemström 
puh. (09) 616 261
 
 

PALKKAUS JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT

Tällä hetkellä kaupungin palkkapolitiikka perustuu kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin ja paikallisiin sovelluksiin. Kaupungin uuden strategian yhtenä päämääränä on kiinnittää erityistä huomiota palkkauksen kannustavuuteen. Teknisten sopimuksen piirissä olevilla on jo nyt käytössä tehtävien vaativuuden arviointiin perustuva palkkaus. Opettajien palkat määräytyvät C-palkkataulukon mukaan. Vähimmäispalkasta on määrätty virka- ja työehtosopimuksissa.

Peruspalkka ja henkilökohtaiset lisät

Kaikissa virka- ja työehtosopimuksissa (KVTES, OVTES, TS, TTES) on omat säännöksensä peruspalkasta ja minimipalkasta. Samoista sopimuksista löydät myös tiedot peruspalkan lisäksi maksettavista lisistä (esimerkiksi työkokemukseen perustuvat lisät, kielilisät jne). Kysy lisää esimieheltäsi tai tutustu oman alasi virka- ja työehtosopimukseen!

Palkanmaksupäivä

Viranhaltijoille maksetaan palkka etukäteen kuun 5. päivä, kuukausipalkkaisille työntekijöille 15. päivä (kaksi viikko etukäteen ja kaksi viikkoa jälkikäteen). Määräaikaisten palkkapäivä on kuun viimeinen päivä. Tuntipalkkaiset saavat palkan kuukauden 7. ja 22. päivä. Vakinaiset opettajat saavat palkkansa kuun 5. päivä, määräaikaiset opettajat ja tuntiopettajat saavat palkan kuun viimeinen päivä ja opettajien sijaisten palkkapäivä on 15. päivä ja/tai kuun viimeinen päivä.

Mikäli palkkatietosi tai verotustietosi muuttuvat, muuttuneet tiedot on toimitettava palkanlaskentaan viimeistään 10 päivää ennen palkanmaksua!

Työkokemukseen perustuvat lisät

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin kuuluville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan kokemuslisää 4, 7 ja 10 vuoden palvelun jälkeen. Kukin korotus on 5 prosenttia.

Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvat saavat ammattialalisää 3 kolmen vuoden jälkeen 5 prosenttia ja 5 vuoden jälkeen 9 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta.

Opettajien virka- ja työsopimuksen (OVTES) piiriin kuuluvat saavat palvelulisää 2, 5, 8 ja 13 vuoden jälkeen. He saavat myös määrävuosikorotukset 5, 10, 15 ja 20 työvuoden jälkeen.

Tuntipalkkaisille työkokemuslisä tulee 2, 4 ja 7 vuoden palvelusvuoden jälkeen. Työkokemuslisiä korotetaan siten, että työkokemuslisä oli 2 palvelusvuoden jälkeen 0,38 euron, 4 palvelusvuoden jälkeen 0,76 euron ja 7 palvelusvuoden jälkeen 1,14 euron suuruinen.

Edellä mainitut tiedot ovat vuodelta 2002. Tarkasta lisän suuruus oman alasi työehtosopimuksesta tai kysy esimieheltäsi. Kokemuslisään oikeuttavaa palveluajaksi lasketaan pääsääntöisesti oman kaupungin palvelu, mutta myös muun työnantajan palvelu vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä kyseisessä nykyisen työn tai viran hoitamisessa. Aikaisemmat työpaikkasi voivat siis vaikuttaa lisiesi kertymiseen!

Muista, että edellä mainittuja lisiä täytyy hakea palkkatoimistosta!

Kielilisät

Mikäli kuulut KVTES:in piiriin, voit myös saada peruspalkkasi lisäksi kielilisää. Sitä voidaan maksaa, jos tehtävissäsi edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa. Kielilisän suuruus selviää kulloinkin voimassa olevasta virka- ja työehtosopimuksesta.

Palkkalaskelma

Jokaisen palkanmaksun yhteydessä saat palkkalaskelman, josta käyvät ilmi muun muassa palvelussuhteen laji ja kesto, työaika, verotustiedot sekä palkan kertymätiedot.

Palkkatietojen julkisuus

Kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden bruttopalkat ovat julkisia. Yksityisellä puolella ei vastaavaa sääntöä ole.

Lisätietoja 
* Oma esimies
 
* Henkilöstöyksikkö
 
* Kouluvirasto (opettajat)
 
* Palkkatoimisto
 
* Pikku Tynnyri
 
 
 
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantaja.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Teknisten sopimus (TS)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi

KEHITYSKESKUSTELUT

Säännölliset kehityskeskustelut ovat tärkeä osa Kokkolan kaupungin johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on, että kaikkien työyksikköjen esimiehet ottaisivat kehityskeskustelut tavaksi. Käytä mahdollisuutta hyväksesi, sinulla on nimittäin oikeus vähintään kerran vuodessa käydä tällainen keskustelu kahden kesken esimiehesi kanssa.

Kehityskeskusteluissa käydään läpi mennyttä työkautta ja suunnitellaan tulevaa. Keskustelu on tavoitteellinen ja ehdottoman luottamuksellinen. Kehityskeskusteluja kaivataan, koska jokainen meistä kaipaa palautetta työstään ja uusia tietoja suunnitelmiensa tueksi. On erittäin tärkeää, että kehityskeskusteluihin voidaan luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa palautetta voidaan antaa puolin ja toisin. Keskustelussa arvioidaan alaisen onnistumista tavoitteissa ja esimiehen onnistumista työn tekemisen edellytysten luomisessa. Keskustelussa sovitaan yhdessä työn keskeisistä osa-alueista ja tavoitteista.

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut lisäävät tietojasi kaupungin ja oman työyksikön visiosta, strategisista päämääristä ja kriittisistä menestystekijöistä sekä auttavat näkemään oman työn merkityksen kokonaisuuden kannalta.

Mieti ennen kehityskeskusteluun menoa seuraavia asioita:

Lähde: Vantaan kaupungin muistio esimiehille ja tulos- ja kehityskeskusteluun valmistautuvalle työntekijälle 18.1.2001.

Lisätietoja 
* Henkilöstöyksikkö 
 
* Vantaan kaupungin muistio esimiehille ja tulos- ja kehityskeskusteluun valmistautuvalle työntekijälle
 

KOULUTUS JA OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Yksi kaupungin strategian kriittisistä menestystekijöistä, joiden avulla arvioidaan strategian onnistumista, on henkilöstön koulutuksen arvostaminen. Kaupunki haluaakin tarjota sinulle mahdollisuuden pitää ammattitaitoasi ajan tasalla ja kehittyä työssäsi uutta oppimalla. Virastot ja laitokset järjestävät palveluksessaan oleville henkilöstökoulutusta. Lisäksi tietotekniikkayksikkö järjestää tietotekniikan koulutustilaisuuksia. Kysele työpaikallasi, mitä kursseja siellä on sinulle tarjota, ja seuraa Pikku Tynnyrin ilmoituksia.

Voit esimiehesi luvalla osallistua myös ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin kaupungin tuella. Jos huomaat monelle kaupungin työntekijälle hyödyllisen kurssin tai opintokokonaisuuden jossain alueen oppilaitoksessa, ilmoita siitä myös henkilöstöosastolle, niin että se voi tiedottaa hyödyllisestä kurssista muillekin kaupungin palveluksessa oleville!

Yksi itsensä kehittämisen muoto on työtehtävien vaihto. Kaupungin sisäisistä työpaikoista saat lisätietoja Pikku Tynnyristä.

Kehittämisrahasto

Kehittämisrahaston tarkoituksena on kannustaa sinua omatoimiseen ammattitaidon kehittämiseen. Rahastosta voit hakea taloudellista tukea ammatilliseen koulutukseen tai tietojesi päivittämiseen. Kehittämisrahaa voit hakea, jos olet vakinaisessa työsuhteessa ja olet työskennelleet kaupungin palveluksessa vähintään kolme vuotta. Rahaa voidaan maksaa myös palkattomalla lomalla olevalle henkilölle (esimerkiksi hoitovapaa, opintovapaa).

Apuraha myönnetään omaehtoiseen, tehtäviesi kannalta hyödylliseen koulutukseen. Tällaista on koulutus ja opiskelu, joka

Apurahaa ei ole tarkoitettu tavanomaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen - se rahoitetaan yksikön talousarviossa olevalla määrärahalla.

Kehittämisraha voi olla kulukorvaus ja/tai stipendi ja se maksetaan jälkikäteen. Voit hakea kulukorvausta opiskelusta aiheutuviin todellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin kuten kurssimaksuihin sekä matka-, majoitus- ja oppimateriaalikustannuksiin. Stipendin suuruus määräytyy suoritettavien opintoviikkojen perusteella. Hakulomakkeita ja lisätietoja saat henkilöstöyksiköstä puh. 460 tai 230. Hakuaika on neljä kertaa vuodessa.

Tehtäväkierto

Tehtäväkierron avulla voit kehittää ammattitaitoasi ja saada työtehtäviisi vaihtelua. Tehtäväkiertopaikan voit saada joko vaihtamalla työtehtäviä toisen henkilön kanssa tai hoitamalla sijaisuutta. Mikäli haluat vaihtaa työtehtäviä toisen henkilön kanssa, voit hoitaa asian suoraan esimiesten avulla. Mikäli et vielä tiedä, kenet kanssa tehtävää vaihtaisit, ota yhteyttä henkilöstöyksikön työnsuunnittelijaan, joka yrittää etsiä juuri sinulle sopivan "vaihtopaikan".

Lisätietoja 
* Oma esimies
 
* Oman toimialan yksiköt
 
 
 
* Henkilöstöyksikkö
 
* Henkilöstöyksikön työnsuunnittelija
 

ALOITTEENTEKO KANNATTAA!

Aloitetoiminnan tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista kaikkia kaupungin palveluksessa olevia työn ja työympäristön kehittämiseen. Olet oman työsi ja työpisteesi asiantuntija, joten tarvitsemme apuasi työhön liittyvien asioiden kehittämisessä. Juuri sinun keksimäsi idea tai ajatus saattaa olla se, joka pystyy parantamaan monen muunkin kaupungin palveluksessa olevan työpäivää! Tee siis rohkeasti aloite – kaupunki palkitsee jokaisen hyvän aloitteen!

Aloite on parannusehdotus tai esitys jonkin ennen käyttämättömän mahdollisuuden hyödyntämiseksi, joka

Tee aloite kirjallisesti joko aloitelomakkeelle tai muutoin. Voit tehdä aloitteen joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Toimita aloite henkilöstöyksikköön aloitetoiminnan hoitajalle. Voit tehdä aloitteen myös suullisesti aloitetoiminnan hoitajalle, joka laatii aloitteen kirjalliseen muotoon. Aloitejaosto käsittelee aloitteesi ja tekee palkitsemisehdotuksen. Kaikista hyvistä ideoista maksetaan rahapalkkio! Lisäksi kaikkien vuoden aikana aloitteiden tehneiden kesken arvotaan erillinen aktivointipalkkio.

Lisätietoja 
* Aloitetoiminnan sääntö
 
* Henkilöstöyksikkö/aloitetoiminnan hoitaja
 
* Omat esimiehet
 
* Seuraa myös Pikku Tynnyriä
 

LOMAT JA VAPAAT

Vuosilomia koskevat säännökset löytyvät parhaiten oman alasi virka- ja työehtosopimuksesta. Vuosiloman ajankohdasta voidaan päättää paikallisesti. Tässä luvussa on ensin esitelty vuosilomaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka soveltuvat pääsääntöisesti kaikille virka- ja työehtosopimuksesta riippumatta. Tämän jälkeen kerrotaan KVTES:in, TS:n ja TTES:n vuosiloman pituutta koskevat laskentasäännöt. Opettajien loman määräytymisestä ja loma-ajoista on omat sääntönsä. Luvut osa-aikalisästä, opintovapaasta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta, hoitovapaasta ja osittaisesta hoitovapaasta, muista lomista sekä palkattomasta työlomasta/virkavapaasta koskevat kaikkia kaupungin palveluksessa olevia.

Vuosiloma

Vuosilomaa annetaan pääsääntöisesti siten, että lomavuoden lomakauteen 2.5.–30.9. sijoitetaan vähintään 65 prosenttia lomasta ja loput lomasta pidetään lomakauden jälkeen, jollei toisin sovita tai työn kausiluontoisuudesta muuta johdu. Opettajien lomakaudesta on omat erilliset säännöksensä.

Sinulla on mahdollisuus esittää mielipiteesi loman ajankohdasta. Pääsääntö on, että kaikki lomat pidetään viimeistään lomavuotta seuraavana kalenterivuonna 30.4. mennessä.

Vuosilomapäivät vuosilomaa annettaessa

Pääsääntöisesti vuosiloma ansaitaan ja annetaan työpäivinä 5 työpäivää viikossa. Tällöin vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä. Lauantaita ei siis enää lasketa lomapäiväksi.

Jos työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa (esimerkiksi viikko työtä, viikko vapaata), vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Erityisissä työaikajärjestelmissä (esimerkiksi jaksotyöaika, 3-vuorotyö) noudatetaan poikkeavia määräyksiä.

Vuosilomapalkka

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta sinulle maksetaan varsinainen kuukausipalkka. Tuntipalkkaisten vuosiloma lasketaan keskituntiansion perusteella. Vuosilomapalkka maksetaan tavanmukaisena palkanmaksupäivänä.

Lomaraha

Lomaraha maksetaan pääsääntöisesti kesäkuussa. Tuntipalkkaisten lomaraha sisältyy loma-ajan palkkaan ja sen suuruus määräytyy aiemmin kulloinkin voimassa olevan TTES:in mukaan.

KVTES:in piiriin kuuluvien lomaraha on 4–6 % heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta kerrottuna lomamääräytymiskuukausien määrällä. Prosenttimäärä riippuu palveluvuosista seuraavasti:

Palveluvuosia
Lomaraha %/kk
15
6
1 – 15
5
alle 1
4

Vuosiloman säästäminen

Voit sopia työnantajan kanssa, että säästät 15 vuosilomapäivää ylittävän osan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemistasi vuosilomapäivistä pidettäväksi myöhemmin (ei takarajaa) säästövapaana. Säästövapaan ajankohdan voit sopia työnantajasi kanssa.

Lomakorvaus

Kun palvelussuhteesi päättyy, pitämättömiltä vuosilomapäiviltä maksetaan lomakorvaus. Lomakorvaus maksetaan siltä loman osasta, jota et ole pitänyt lomana palvelussuhteesi aikana. Korvauksen suuruus lasketaan hieman eri tavoin eri työehtosopimuksissa.

Loman määräytyminen – KVTES JA TS

Mikäli kuulut KVTES:in tai TS:n piiriin ja haluat selvittää vuosilomasi pituuden tai lomakorvaukseen oikeuttavien päivien määrän, vastaa ensin kolmeen seuraavaan kysymykseen ja katso sen jälkeen vuosilomasi pituus taulukoista:

1) Lomanmääräytymiskuukaudet 31.3. mennessä eli kuinka monelta kuukaudelta olet ansainnut lomaa lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä? Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolloin olet ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää.

2) Kokemuslisiin oikeuttava työaika eli kuinka pitkään olet tehnyt sellaista työtä, joka otetaan huomioon kokemuslisiä laskettaessa? Kokemuslisiin oikeuttava aika määrää, katsotaanko lomapäivien määrä taulukosta 1, 2 tai 3.

3) Onko palvelussuhde jatkunut yhtäjaksoisesti 6 kuukautta 31.3. mennessä eli edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä?

Näiden tietojen selvittämisen jälkeen lomapäivien lukumäärä katsotaan taulukoista 1, 2 tai 3. Lakkoaika ja luvaton poissaoloaika voivat vähentää lomaoikeutta.

Katso tietosi riviltä A, jos olet vakituisessa palvelussuhteessa, mutta et ole ollut pitkällä vapaalla ja työsuhteesi jatkuu 30.9. jälkeen.

Katso tietosi riviltä B, jos et ole ollut töissä lomakautena (2.5. – 30.9.) viittä työpäivää. Tällaisia tapauksia voivat olla määräaikaisten palvelusuhteiden lisäksi muun muassa hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla, muulla työlomalla tai virkavapaalla olevat. Riviä B käytetään myös, mikäli lasketaan lomakorvaukseen oikeuttavia päiviä.

Taulukko 1: Sinulla on vähintään viisitoista vuotta kokemuslisiin oikeuttavaa työaikaa, palvelussuhteesi on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ennen 31.3. (ns. 3 päivän ansaintasääntö).

Täysiä loman-määräytymiskuukausia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Rivi A: Lomapäiviä kertynyt 
3
6
9
12
15
18
21
24
27
30
33
38
Rivi B: Lomapäivä kertynyt
3
5
8
10
13
15
18
20
23
25
28
30

Taulukko 2. Sinulla on vähintään 5 vuotta kokemuslisiin oikeuttavaa työaikaa, palvelussuhteesi on kestänyt vähintään 6 kuukautta ennen 31.3. (ns. 2,5 päivän ansaintasääntö)

Täysiä loman-määräytymiskuukausia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Rivi A: Lomapäiviä kertynyt
3
5
7
9
12
15
18
20
22
24
26
28
Rivi B: Lomapäiviä kertynyt
3
5
7
9
11
13
15
17
20
21
24
25

Taulukko 3. Kaikki muut tapaukset

Täysiä loman-määräytymiskuukausia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Rivi A: Lomapäiviä kertynyt
2
4
5
7
9
10
13
15
17
19
21
23
Rivi B: Lomapäiviä kertynyt 
2
4
5
7
9
10
12
14
15
17
19
20

Esimerkki: Maija Muualtatullut on tehnyt pitkän päivätyön sihteerinä Kokkolan Nakki & Makkara Oy:ssä. Hän huomaa erittäin mielenkiintoisen työpaikan Kokkolan kaupungilla ja siirtyy kaupungin palvelukseen syyskuun alussa. Kokkolan N & M Oy maksaa Maijalle lomarahan työsuhteen päättyessä eli korvauksen Maijan siihen mennessä ansaitsemista lomapäivistä (eli ajalta 1.4. – 31.8.). Kaupungin palvelukseen tultuaan Maija huomaa, että hänen aikaisempi työkokemuksensa oikeuttaa palveluslisiin ja hänelle ilmoitetaan myös, että nämä 10 ahkeraa työvuotta vaikuttavat hänen seuraavan vuosilomansa pituuteen. Maijalle ehtii kertyä lomanmääräytymiskuukausia yhteensä 7 kuukautta (1.9. – 31.3.), ja hän huomaa ilokseen, että vuosiloman pituus onkin seuraavana kesänä 18 päivää – ei 13 päivää.

Loman määräytyminen – OVTES

Opettajien vuosiloma-asiat selviävät parhaiten voimassa olevasta OVTES:istä.

Loman määräytyminen – TTES

TTES:n piiriin kuuluvien lomanmääräytymisvuosi ja täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyvät samalla tavoin kuin KVTES:in piiriin kuuluvilla. Vuosiloman pituus lasketaan täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan seuraavalla tavalla:

Taulukko 1. Vähintään viisitoista vuotta tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on ollut olennaista hyötyä nykyisessä työssä ja palvelussuhteesi on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ennen 31.3.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Vuosilomapäivät
3
6
9
12
15
18
21
24
27
30
33
38

Taulukko 2. Palvelussuhteesi on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Vuosilomapäivät
3
5
7
9
12
15
18
20
22
24
26
28

Taulukko 3. Kaikki muut tapaukset

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Vuosilomapäivät
2
4
5
7
9
10
13
15
17
19
21
23

Osa-aikalisä

Jos haluat siirtyä tekemään osa-aikatyötä, voit saada osa-aikalisää, jos palvelussuhteesi on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.

Osa-aikatyö voi olla 40–60 prosenttia kokonaisesta säännöllisestä työajastasi. Osa-aikalisä on puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta, mutta enintään 723 euroa kuukaudessa (tieto vuodelta 2002).

Osa-aikalisä edellyttää, että työnantaja suostuu järjestelyyn ja että sijaiseksesi palkataan työtön työnhakija. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin joita olet hoitanut.

Opintovapaa

Opintovapaan tarkoitus on parantaa työelämässä toimivien koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Sinulla on oikeus saada opintovapaata, jos olet ollut kaupungin päätoimisessa palvelussuhteessa vähintään vuoden. Palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Opintovapaata voit saada viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Jos päätoiminen palvelussuhteesi on kestänyt vähintään kolme kuukautta, opintovapaata saat enintään viisi päivää.

Lisätietoja saat esimerkiksi työvoimatoimistosta. Opintovapaata haetaan joko vapaamuotoisella hakemuksella tai virkavapausanomuksella.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma

Äitiysvapaa myönnetään äitiysrahakaudeksi eli 105 arkipäiväksi (lauantai lasketaan arkipäiväksi). Äitiysvapaa alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Mikäli lapsen äidin palvelussuhde on jatkunut ennen äitiysvapaan alkua vähintään kaksi kuukautta, hänellä on oikeus saada palkkaa äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Lapsen isällä on oikeus 18 arkipäivän pituiseen palkattomaan isyyslomaan. Isyysvapaa pidetään 1–4 erässä. Kela maksaa isyysvapaalla olevalle päivärahaa. Lomaa anotaan työnantajalta.

Vanhempainvapaata myönnetään äitiysrahakauden jatkoksi lapsen äidille tai isälle yhteensä 158 arkipäivää. Tältä ajalta Kela maksaa päivärahan.

Hakulomakkeita saat Kelalta tai omalta esimieheltäsi. Palauta lomake palkkatoimistoon tai kouluvirastoon (opettajat).

Hoitovapaa

Vanhempainvapaan päätyttyä äiti tai isä voi saada palkatonta hoitovapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaista hoitovapaata voi saada sen vuoden loppuun saakka, jolloin lapsi aloittaa peruskoulun. Työajan pituudesta osittaisen hoitovapaan ajaksi voi sopia esimiehen kanssa. Osittaista hoitovapaata eivät lapsen vanhemmat voi kuitenkaan pitää samanaikaisesti.

Sairaan lapsen hoito eli tilapäinen hoitovapaa

Kaupungin palveluksessa olevalla on oikeus saada palkallista virka-/työvapaata kolme peräkkäistä kalenteripäivää, jos hänen alle 10 vuoden ikäinen tai vammainen lapsensa sairastuu äkillisesti ja muuta hoitoa ei saada järjestettyä. Virka-/työvapaata on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljäksi työpäiväksi kerrallaan.

Lapsen vanhempi voi saada palkallista virka-/työvapaata lapsen sairastumista seuraavat kolme perättäistä kalenteripäivää riippumatta siitä, ovatko ne työpäiviä vai eivät. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta vapaata tai vuosilomaa.

Esimerkki: Pertti Perheenisän lapsi on sairastunut äkillisesti perjantain vastaisena yönä ja hän perjantaiksi kotiin hoitaman lasta. Lauantai ja sunnuntai ovat Pertin säännöllisiä vapaapäiviä. Hänellä on käytettävissään enintään neljä perättäistä työpäivää lapsen hoidon järjestämiseen eli perjantai, maanantai, tiistai ja keskiviikko, mutta palkka maksetaan kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä eli perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta.

Ilmoita esimiehellesi välittömästi, mikäli joudut olemaan poissa lapsen sairastumisen vuoksi. Ilmoita hänelle myös arvio poissaolon pituudesta. Sinun täytyy myös esittää luotettava selvitys lapsen sairastumisesta, esimerkiksi terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus tai muu hyväksyttävä selvitys.

Palkallisen vapaan edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat käyvät työssä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista on este hoitaa lasta (esimerkiksi sairaalahoito, asevelvollisuus, kertausharjoitukset, toisella paikkakunnalla olo matkan tai opiskelun vuoksi). Molemmat vanhemmat eivät voi pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Tilapäistä hoitovapaata anotaan lomakkeella. Lomakkeita saat omalta työpaikaltasi, henkilöstöyksiköstä tai palkkatoimistosta. Lisätietoja löydät myös virka- ja työehtosopimuksista ja Pikku Tynnyristä.

Muut lomat

Palkallista virkavapaata tai työvapaata myönnetään 50-ja 60-vuotispäivää, avioliiton solmimista, lähiomaisen hautajaisia ja asevelvollisuuskutsuntapäivää varten, reservin kertausharjoituksiin ja väestönsuojelukoulutukseen sekä sovituissa tapauksissa ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten. Muissa tapauksissa palkkaetujen myöntäminen riippuu työnantajan harkinnasta.

Palkaton työloma/virkavapaa

Palkatonta työlomaa/virkavapaata voidaan myöntää, mikäli työtilanne sen sallii. Myönnettäessä palkatonta lomaa sen pituus lasketaan seuraavalla tavalla:

Lomapäivät
Myönnettävät palkattomat päivät
1
1
2
2
3
3+1
4
4+1
5
5+2

Lomapäiviä ovat ne päivät, jotka anoja on poissa työstä. Loman myöntäjä merkitsee päätökseensä yllä esitetyllä tavalla lasketut palkattomat päivät, jotka vähennetään anojan palkasta.

Lähde: Pikku Tynnyri huhtikuu 1/2002.

Palkaton ja palkallinen vapaa - käytäntöjä

Hyvät tavat edellyttävät, että pyydät luvan poissaoloihisi, myös niihin virkavapauksiin ja työlomiin, joihin sinulla on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus. Tällaisia lomia ovat esimerkiksi kappaleessa "Muut lomat" mainitut vapaat tai palkattomat virkavapaudet ja työlomat 6 kuukauteen asti. Palkatonta vapaata tai lomaa yleensä myönnetään, jos työtilanne sen sallii. Asiasta tehdään viranhaltijapäätös.

Muihin lomiin ja vapaisiin (esimerkiksi virka/työvapaisiin, jotka kestävät yli 6 kuukautta ja harkinnanvaraisiin palkallisiin lomiin) tarvitset luvan KH:lta tai ao. lautakunnalta. Lisätietoja palkallisista ja palkattomista lomista sekä siitä, kuka ne myöntää, saat hallinto- ja toimintasäännöstä. Viranhaltijapäätöksistä saat lisätietoja omalta esimieheltäsi ja omalta toimialaltasi.

Lisätietoja lomista ja vapaista
* Kouluvirasto (opettajat)
 
* Palkkatoimisto
puh. 201 (vuosilomat)
puh. 246 (muut vapaat) 
* Työvoimatoimisto (opintovapaa)
myös Internetissä www.mol.fi/ammatit/opintovapaa.html
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Opintovapaalaki
* Opintovapaa-asetus
myös Internetissä www.finlex.fi
* Teknisten sopimus (TS)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi

VIRKAMATKAT JA VIRANTOIMITUSMATKAT

Kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista löydät säännökset virkamatkoista ja virantoimitusmatkoista. Lisäksi sinun on hyvä tietää vuosittain muuttuvat kilometrikorvauksien, päivärahojen, ateriakorvausten, majoittumiskorvauksen, yömatkarahan sekä ulkomaan päivärahojen ja hotelliyöpymisten korvaussummat. Ne saat selville Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä. Aina kun tiedot muuttuvat, henkilöstöyksikkö ilmoittaa niistä joko sähköpostitse tai Pikku Tynnyrissä.

Tässä oppaassa esitellyt tiedot ovat Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pääsääntöjä, jotka koskevat soveltuvin osin myös Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvia. Tarkasta ennen matkalaskun tekoa oman alasi virka- ja työehtosopimuksesta sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä tarkemmat tiedot!

Virka- ja virantoimitusmatkat on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista ottaen huomioon matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suorittaminen. Tällöin on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus ja päiväraha, myös mahdollisesti saavutettu työajan säästö.

Virantoimitusmatkat

Virantoimitusmatka on tavanomaiseen virkatoimintaan/tavanomaisiin työtehtäviin liittyvä matka. Virantoimitusmatkassa matkustaminen on virkatehtäviin tai työtehtäviin liittyvää tavanomaista eli päivittäistä, viikoittaista tai muutoin toistuvaa. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin. Esimerkeiksi voidaan mainita tarkastus-, hoito- ja huoltomatkat, joita tekevät esimerkiksi rakennustarkastajat, terveystarkastajat, kotipalveluhenkilöstö ja sairaankuljettajat.

Virkamatkat

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttava virkamatka on esimiehen antamaan määräykseen perustuva matka, joka ei kuulu tavanomaiseen virkatoimintaan tai tavanomaisiin työtehtäviin. Virkamatkasta tehdään etukäteen päätös, jossa myös todetaan mitä kustannuksia korvataan (esimerkiksi matkustetaanko junalla vai lentokoneella).

Matkustamiskustannusten korvaus

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita sinulla on ollut virkamatkan tai virantoimitusmatkan vuoksi. Korvaus maksetaan esimerkiksi matkalipuista sekä paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Virkamatkalla olleille voidaan maksaa myös päivärahaa.

Ateriakorvaus

Jos et ole esimerkiksi virkamatkan lyhyyden vuoksi oikeutettu päivärahaan, sinulle maksetaan ateriakorvaus, jos olet matkasi aikana aterioinut omalla kustannuksellasi muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassasi. Ruokailupaikan täytyy sijaita vähintään 10 kilometrin etäisyydellä virka/työpaikastasi tai asunnostasi.

Mikäli virantoimitusmatkasi kestää yli 7 tuntia ja ulottuu vähintään 15 kilometrin etäisyydelle työpaikastasi tai asunnostasi ja joudut matkasi aikana aterioimaan omalla kustannuksellasi muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassasi, sinulle maksetaan ateriakorvaus, jos ruokailua ei ole järjestetty matkan aikana työnantajan toimesta ja virantoimitusmatkalta ei makseta päivärahaa. Ateriakorvausten suuruus selviää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä.

Kilometrikorvaus

Mikäli teet omalla tai hallinnassasi olevalla kulkuneuvolla virka- tai virantoimitusmatkan, olet oikeutettu kilometrikorvaukseen. Periaatteena on kuitenkin se, että kilometrikorvausta ei makseta matkasta kotoa ensimmäiseen työpisteeseen eikä viimeisestä työpisteestä takaisin kotiin. Maatalouslomittajilla on tähän sääntöön poikkeava sääntö. Tarkat korvaussummat ilmoitetaan vuosittain Työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä. Lisätietoja saat myös oman alasi virka- ja työehtosopimuksesta ja omalta esimieheltäsi.

Päiväraha

Kaupunki maksaa sinulle päivärahaa, mikäli virkamatkasi ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle asunnostasi ja työpaikastasi ja virkamatkasi kestää määrätyn ajan. Matka mitataan yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö ja paluu asunnosta vai työpaikasta.

Päivärahan määräytyminen

Päivärahan määräämisen perusteena on matkavuorokausi. Matkavuorokausi on se 24 tuntia kestävä ajanjakso, joka alkaa kun lähdet virkamatkalle työpaikastasi tai asunnostasi ja päättyy, kun palaat takaisin.

Osapäiväraha maksetaan, kun virkamatkasi on kestänyt yli kahdeksan tuntia TAI yli kuusi tuntia, jos enemmän kuin kolme tuntia matkasta on tapahtunut klo 16.00–7.00. Kokopäiväraha maksetaan, kun virkamatka on kestänyt yli 12 tuntia. Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ja virkamatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden 2–12 tunnilla, maksetaan tältä vajaalta matkavuorokaudelta osapäiväraha tai kokopäiväraha, jos ylittävä aika on enemmän kuin 12 tuntia.

Jos olet jonakin matkavuorokautena saanut tai sinulla olisi ollut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältynyt lounas ja päivällinen, maksetaan kokopäiväraha tältä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna. Osapäivärahan alentamiseen riittää yksikin ateria.

Edellä luetellut ovat pääsääntöjä. Sääntöihin on useita tarkennuksia, jotka on hyvä selvittää ennen matkalaskun tekoa. Päivärahojen suuruus selviää vuosittain lähetettävästä työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä. Henkilöstöyksikkö tiedottaa muutoksista sähköpostitse ja Pikku Tynnyrissä. Lisätietoja löydät myös Kuntatyönantajien yleiskirjeestä, joka löytyy internet-sivuilta www.kuntatyonantajat.fi.

Ulkomaan virkamatkat

Kokkolan kaupungilla on matkustusohje, jossa on määritelty se, kuka päättää ulkomaille suuntautuvasta virkamatkasta. Ruotsiin voidaan matkata esimiehen antamalla virkamatkamääräyksellä, mutta muuhun Eurooppaan suuntautuviin matkoihin antaa luvan tulosalueen johtaja tai kaupunginjohtaja. Euroopan ulkopuolisiin virkamatkoihin täytyy saada kaupunginjohtajan hyväksyntä. Tarkempia lisätietoja löydät Kokkolan kaupungin matkustusohjeesta. Omalla hallintokunnallasi saattaa olla käytössä lisämääräyksiä.

Ulkomaan virkamatkojen kustannusten korvaamisesta saat lisätietoja oman alasi virka- ja työehtosopimuksesta sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä. Ulkomaan päivärahat vahvistetaan vuosittain.

Matkalasku

Matkalasku on laadittava matkalaskulomakkeelle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Lomakkeita saat esimerkiksi omalta esimieheltä, oman toimialasi matkustusasioita hoitavalta henkilöltä tai voit tulostaa sen kaikkien kaupungin työntekijöiden käytössä olevalta M-levyltä. Kirjoita lomakkeelle selvitys matkan tarkoituksesta, matkustustavasta, matkareitistä sekä saapumis- ja lähtemispäivämäärät kellonaikoineen kunkin matkustuspaikkakunnan osalta. Mainitse laskussa myös se, kenen määräyksestä tai minkä viranomaisen päätöksen perusteella virkamatka on tehty. Matkalasku maksetaan palkkatoimiston kautta, ja matkakustannukset hyvitetään sinulle seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Lisätietoja virkamatkoihin liittyvistä asioista
* Oma esimiehesi 
 
* Oman toimialasi matkustusasioita hoitava henkilö
 
* Henkilöstöyksikkö
 
* Pikku Tynnyri
 
* Kokkolan kaupungin matkustusohje (Yleiskirje päivätty 22.12.1997)
 
* Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi
* Teknisten sopimus (TS)
myös Internetissä www.kuntatyonantajat.fi

TIETOTEKNIIKKA

Kokkolan kaupungin tietotekniikkayksikkö on avustava asiantuntijayksikkö, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa tietotekniikkaa koskevien toimintasääntöjen luonti, järjestelmien ylläpito, mikrotuki, atk-tarvikkeiden osto ja konsultointi ohjelmistojen hankinnassa.

Henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan sekä sähköpostin saat käyttöösi, kun otat yhteyttä lähimpään esimieheesi.

Mikäli sinulla on kysyttävää koneessasi olevista ohjelmista tai mikäli ne eivät toimi, tee seuraavalla tavalla:

1) Ota yhteyttä oman yksikkösi tukihenkilöön. Hän on neuvojana yleensä nopein, sillä hän hallitsee ohjelmat ja työskentelee lähellä omaa työpistettäsi. Luettelo tukihenkilöiden yhteystiedoista löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kokkola.fi/tietotekniikkayksikko/tukihenkilot.html

2) Mikäli oman yksikkösi tukihenkilö ei voi olla avuksi, ota yhteyttä kaupungintalolla työskenteleviin atk-operaattoreihin (puh. 465 tai 499, koulut 511). He ovat atk-asioiden asiantuntijoita, ja mikäli on tarpeen, he tulevat työpisteeseesi auttamaan ongelman ratkaisussa.

Tietyillä tietokoneohjelmilla tai tietojärjestelmillä on omat tukihenkilönsä. Tarkempia tietoja löydät sivulta http://www.kokkola.fi/tietotekniikkayksikko/toiminta.html

Internetin käytössä on hyvä noudattaa "netikettiä", joka kertoo miten verkossa esiinnytään ja mitä pidetään hyvänä tapana käyttäytyä. Yleisiin sääntöihin kuuluu muun muassa asiallinen kielenkäyttö ja muiden henkilöiden kunnioittaminen. Tarkempia lisätietoa aiheesta löydät osoitteesta http://www.tkukoulu.fi/top-keskus/kouluverkko/kayttajasaannot.html Internetin käyttöön löydät lisävinkkejä myös Kokkolan kaupungin Internet-sivuilta tai www.kokkola.fi/koulutus/atk-kehittamistyoryhma/opefi/ope/ www/index1.htm

Sähköpostilla on monia etuja. Tietyt perussäännöt on kuitenkin hyvä pitää mielessä. Vältä lähettämästä sähköpostiviestissäsi liitetiedostoja. Suuret tiedostot voivat hidastaa sähköpostien kulkua ja pahimmillaan tukkia koko sähköpostijärjestelmän.

Yksityisyyden suojasta annetun lain mukaan myös sähköpostiviestejä pidetään luottamuksellisena, ellei lähettäjä ole tarkoittanut viestiä yleisesti vastaanotettavaksi. Jos viesti joutuu vahingossa väärään osoitteeseen, toiselle tarkoitetun viestin sisältöä ei saa paljastaa eikä viestin sisältämää tietoa tai edes tietoa viestin olemassaolosta saa käyttää hyväksi.

Voit lähettää saamasi sähköpostiviestin erittäin helposti myös muille henkilöille. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että yksityisviestejä tulee kunnioittaa. Muista kysyä edelleen lähetykseen lupa sähköpostiviestin alkuperäiseltä lähettäjältä, mikäli viesti sisältää luottamuksellisia tietoja.

Lähteet: Tietotekniikkayksikkö ja Pikku Tynnyri Maaliskuu 2/2002.

Lisätietoja
* Oma esimiehesi
 
* Tietotekniikkayksikkö 
puh. 465, 499, koulut 511
lisätietoja myös internetissä www.kokkola.fi/tietotekniikkayksikko/index.html

VIESTINTÄ

Me kaikki olemme kaikki kaupungin edustajia ja lähettiläitä. Asiakaspalvelu on tärkein tiedottamisen ja ulkoisen kuvan rakentamisen hetki. Käytöksemme ja palvelualttiutemme vaikuttavat siis suuresti siihen, minkälainen kuva esimerkiksi kaupungin asukkailla on Kokkolan kaupungista ja sen toiminnasta.

Emme ole kuitenkaan yksinomaan kaupunkilaisia varten, vaan myös toisiamme varten. Toimiva vuorovaikutus on elinehto työyhteisöjen toimivuudelle. Tiedon panttaus ei toimi pitkällä tähtäimellä, sillä toiminnan on perustuttava avoimuudelle ja luottamukselle. Näihin asioihin voimme jokainen vaikuttaa omalta osaltamme, ja näin luoda työpaikoille ilmapiirin, jossa viihtyvät kaikki. Toimiva viestintä lisää myös organisaation työtehoa; tieto organisaation tapahtumista vähentää päällekkäisen työn riskiä.

Toimivaa vuorovaikutusta tarvitaan jokaisen työn tekemiseen. Se myös auttaa jaksamaan silloinkin, kun oman työn haasteet ovat suuria ja työpaine kova. Avoimuus, luottamus ja ongelmanratkaisutaidot takaavat voimavaroja synnyttävän ja jaksamista edistävän työyhteisön kehittymisen. Mahdollisuus kokemusten, töiden ja ongelmien jakamiseen auttaa jaksamaan, ja toisten ihmisten avulla saa uusia ideoita ja näkökulmia.

Lähteet: Kunnan viestintä (Kuntaliiton Internet-sivut) ja Kykyri Virpi-Liisa, Puhutaan toisillemme – kehitetään vuorovaikutustaitojamme.

Sisäinen tiedotus

Kaupungin strategia ja toiminnalle asetetut tavoitteet toteutetaan päivittäisessä työssä. Henkilöstöllä on oikeus tietää, miten kaupungilla menee, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät ja miten muutokset vaikuttavat omaan työhön ja tulevaisuuteen.

Kaupunkia koskevia tietoja välitetään sähköpostitse, henkilöstölehden välityksellä, työpaikkakokouksissa sekä kirjeitse. Kaupunginhallituksen ja –valtuuston päätökset löydät Internetistä Kokkolan kaupungin kotisivuilta. Henkilöstöasioita koskettavista työ- ja projektiryhmistä saat parhaiten tietoja henkilöstöyksiköstä tai oman alasi luottamusmiehiltä.

Kaupungin työntekijöiden henkilöstölehti Pikku Tynnyri ilmestyy noin kaksi kertaa kuukaudessa. Henkilöstölehden numerot kannattaa säilyttää, sillä lehdessä tiedotetaan usein asioista, jotka säilyvät ajankohtaisina pitkään. Lehdessä ilmoitetaan esimerkiksi henkilökunnan eduista, tyky-toiminnasta ja virka- ja työehtosopimuksiin tulleista muutoksista ja niiden tulkinnoista. Myös kaupungin sisäiset työpaikkailmoitukset julkaistaan Pikku Tynnyrissä.

Jos sinulla on juttuaiheita tai haluat osallistua Pikku Tynnyrin tekoon, ota yhteyttä henkilöstöyksikön henkilöstösihteeriin. Toimialoilla voi myös olla omia tiedotus- ja henkilöstölehtiä. Niiden ilmestymisestä saat lisätietoja esimieheltäsi.

Lähteet: Kunnan viestintä (Kuntaliiton Internet-sivut) ja Pikku Tynnyrin numerot.

Ulkoinen tiedotus

Kokkolan kaupungin asukkailla on oikeus tietää, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Heillä on myös oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Vireillä olevista asioista olisi hyvä antaa riittävästi tietoja jo suunnitteluvaiheessa paitsi kaupunkilaisille, myös muille kaupungin työntekijöille. Myös kielteisistä asioista on tiedotettava.

Koko kaupunkia koskevasta tiedotuksesta vastaa hallintojohtaja. Jokaisella toimialalla on lisäksi omat tiedotusvastaavansa, jotka huolehtivat ao. alan tiedottamisesta. Kysy lisää esimieheltäsi

Lähde: Kunnan viestintä. Kuntaliiton Internet-sivut.

Kaksikielisyys

Kokkolan kaupunki on kaksikielinen. Perussääntönä voidaan pitää sitä, että jokaisessa asiakaspalvelupisteessä on ihmisiä niin, että palveluja voidaan tarjota molemmilla kielillä. Kaupunki haluaa tukea ja kannustaa asiakaspalvelussa tarvittavan kielitaidon hankkimista.

Pääsääntö on, että ulkoiset tiedotteet laaditaan aina sekä suomeksi että ruotsiksi. Pikku Tynnyri pyrkii mahdollisuuksien mukaan toimimaan molemmilla kielillä. Tärkeistä henkilöstöä koskevista asioista pyritään aina tiedottamaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Avustajien tekemät jutut julkaistaan aina sillä kielellä, millä ne ovat toimitukseen tulleet.

Lisätietoja
* Oma esimiehesi
* Kokkolan kaupungin hallinto- ja toimintasääntö
myös Internetissä www.kokkola.fi/hallinto/saannot

HENKILÖSTÖPALVELUT

Henkilöstöruokala

Kaupungilla on kaksi henkilöstöruokalaa, joista toinen on kaupungintalolla ja toinen kaupungin varikolla. Niiden hinnat ovat hieman edullisempia kuin ravintoloiden lounashinnat. Osa työntekijöistä syö työpisteissään esimerkiksi kouluilla tai päiväkodeissa.

Henkilökunnan alennukset

Kaupunki aktivoi henkilöstöä liikkumaan välittämällä erilaisia lippuja ja järjestämällä omia liikuntamahdollisuuksia. Omalle henkilöstölle on järjestetty esimerkiksi liikuntaryhmiä. Kaupunki myös tarjoaa henkilöstölleen normaalia edullisemman mahdollisuuden käydä uimahallissa, harrastaa keilailua, erilaisia joukkuepelejä, avantouintia ja sulkapalloa. Kaupungintalon asiakaspalvelupisteestä voit esimerkiksi kysyä edullisia lippuja kuntosaleille ja lippuja, joilla saat alennuksen uimahalli- ja keilailulipuista.

Henkilöstön kulttuuriharrastusta tuetaan alennuksilla paikallisten järjestäjien tilaisuuksiin. Vakituiset kaupungin työntekijät ja viranhaltijat saavat Kulttuurikortin, jonka avulla saa alennusta paikallisten järjestäjien tilaisuuksista. Kulttuurikortin voivat saada myös yli vuoden määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat. Mikäli olet määräaikainen ja sinua kiinnostaa Kulttuurikortti, ota yhteyttä henkilöstöyksikön kanslistiin. Valmista korttia voit kysellä kaupungintalon asiakaspalvelupisteestä.

Vuonna 2002 kulttuurikortilla sai 40%:n alennukseen seuraavien järjestäjien tilaisuuksissa: Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Kokkolan Orkesteri, Kokkolan kamarimuusikot, Keski-Pohjanmaan Konservatorio, Kokkolan Kaupunginteatteri, Kokkolan Iltanäyttelijät, Ykspihlajan Työväen Näyttämö YTN, KUF/teatteritoiminta ja Kulttuurilautakunta. Kohteet saattavat vaihtua, joten tarkkaile Pikku Tynnyriä!

Kokko-Ruka ja Terva-Ruka

Kaupunki omistaa Rukalla kaksi lomamökkiä, jotka on hankittu henkilöstön ja heidän perheidensä virkistyskäyttöön. Kaupungin mökkien vuokrataso on erittäin edullinen. Mökit sijaitsevat Talvijärven rannalla ja niiltä on helppo päästä niin rinteisiin kuin ladulle. Ne ovat ahkerassa käytössä sekä talvella että kesällä.

Mökkejä voivat vuokrata Kokkolan kaupungin vakituisessa palvelussuhteessa olevat. Määräaikainen voi myös tehdä mökkivarauksen, mikäli hän on ollut kaupungin palveluksessa vähintään puoli vuotta. Peruutettuja mökkivuokria saavat vuokrata kaikki, mutta periaatteena on, että mökin vuokraajaan täytyy olla kaupungin palveluksessa silloin kun hän mökkiä käyttää.

Jos sinulla on kysymyksiä tai jos tarvitset tietoja mökkien varaustilanteesta, kaupungintalon asiakaspalvelupiste on sinua varten. Sieltä voit myös noutaa mökkien avaimet. Seuraa myös Pikku Tynnyrin ilmoittelua.

Kauniston alue

Kauniston alue Perhon Penninkilammella on kaikkien kokkolalaisten käytössä. Kaupungin palveluksessa olevat voivat kuitenkin vuokrata alueen mökkejä/kämppää puoleen hintaan. Lisätietoja saat kaupungintalon asiakaspalvelupisteestä puh. 590.

Henkilökunnan harrastusporukat

Kaupungin henkilökunnalla on esimerkiksi tietyn urheilulajin harrastamista varten kerättyjä porukoita. Kaupungin työtekijät pelaavat esimerkiksi sählyä ja lentopalloa. Kysy asiasta lisää työtovereiltasi ja esimieheltäsi. Jos et löydä sinua kiinnostavaa porukkaa, kerää sellainen itse!

Lisätietoja 
* Oma esimiehesi
 
* Henkilöstöyksikön kanslisti
puh. 229
* Henkilöstöyksikön henkilöstösihteeri
puh. 230
* Kaupungintalon asiakaspalvelupiste 
puh. 590

TERVEYS JA HYVINVOINTI

Kokkolan kaupungille on tärkeää, että sen henkilöstö voi hyvin. Hyvinvoiva työtekijä on työnantajankin etu. Työterveyshuolto on ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Työterveyshuollon painopistealueena on työkykyä ylläpitävä toiminta; hyvä terveys auttaa jaksamaan vaativissa ja raskaissakin työtehtävissä.

TYÖPLUS

Lisätietoja 
Osoite
Mariankatu  28,  67200 Kokkola
Puhelinnumerot:

Toimisto 8287 360
FAX 8287 398

Työterveyslääkärien ajanvaraukset toimistonumerosta 8287 360.

Henkilöstö

Hoitajat:

Mäntylä Tiina 8287 367
Kuusela-Laukkonen Kaija 8287 368

Alatalo Eija 8287 362
Jaakkola Ulpu 8287 361
Järvelä Maija 8287 363
Liedes Elina 8287 339
Sandström Marja-Liisa 8287 364
Varila, Pirjo-Riitta 8287 368

Fysioterapeutit:
Kauppinen Aila 8287 419
Lapinoja Eija 8287 423


Työterveyshoitajan aamuvastaanotto ilman ajanvarausta ma-pe klo 8-10, muina aikoina sopimuksen mukaan. Lääkärin vastaanotoille aina ajanvaraus.

Työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä on kaupungin henkilöstö: vakinaiset ja sijaiset (sekä muut määräaikaiset), mutta eivät työllistetyt,
harjoittelijat, työssäoppimisjaksolla olevat. Heidän sairaanhoitonsa hoidetaan normaalilla tavalla terveyskeskuksessa ja neuvoloissa.

Yli puoli vuotta kestävään työ- tai virkasuhteeseen palkattava uusi työntekijä käy työhöntulotarkastuksessa yleensä kuuden kuukauden sisällä palvelussuhteen alkamisesta. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota terveydentilaan ja työkykyyn sekä henkilön mahdollisuuksiin selviytyä tehtävästä, johon hänet on valittu.

Lähteet: Työterveysasema ja Pikku Tynnyri.

Sairausloma


Sairauslomatodistusten käsittely: Sairauslomatodistukset toimitetaan oman yksikön esimiehelle, työterveyshuolto ei huolehdi sairauslomailmoitusten ja -todistusten käsittelystä. Esimies toimittaa sairauslomatodistukset palkkakonttoriin / opettajien palkanlaskentaan sivistyskeskukseen.

Sairauslomatodistusten kulku: Sairauslomalla ollut henkilö toimittaa sairauslomatodistuksensa esimiehelle ja täyttää perustiedot lomakkeeseen "Ilmoitus sairauslomasta". Saatuaan sairauslomatodistuksen esimiehen tehtävä on verrata todistukseen merkittyjä päivämääriä henkilön poissaolopäiviin. Esimies todistaa tarkistaneensa sairauslomatodistuksen kirjoittamalla nimensä ja päivämäärän "Ilmoitus sairauslomasta" -lomakkeeseen sekä lähettää ilmoituksen sekä sairauslomatodistuksen PALKKAKONTTORIIN (Päivi Rakkolainen) / SIVISTYSKESKUKSEEN OPETTAJIEN PALKANLASKENTAAN. Esimies voi ottaa ilmoituslomakkeesta kopion/kopioita, jos se on tarpeen esim. poissaolojen seurantaa varten. Sairauslomatodistuksesta ei saa ottaa kopiota.

Sairausloma-ajan palkkaus: täysi palkka, 2/3 -palkka tai palkattomuus, tarkistetaan ja päätetään henkilöstöyksikössä / sivistyskeskuksessa.

Sairauslomatodistusten tiedot ovat salassa pidettäviä:Sairauslomatodistuksia käsiteltäessä on muistettava, että todistuksien tiedot ovat salaisia ja niitä saavat käsitellä vain ne henkilöt, joiden on tarpeen käsitellä niitä työnsä vuoksi (esimies, palkanlaskenta). Tietoja ei saa ilmaista sivullisille palvelussuhteen aikana eikä sen jälkeen (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä § 8).

Omailmoitus -menettely: Lyhyiden (enintään kolmen kalenteripäivän) poissaolojen omailmoitus -menettely on käytössä edelleen. Täytetystä omailmoitus -lomakkeesta lähetetään aina yksi kappale palkkakonttoriin / opettajien palkanlaskentaan sivistyskeskukseen. Lomakkeessa on ohjeet omailmoituksen käyttämiseen.

Ilmoita sairastumisestasi viipymättä esimiehellesi. Yleensä voit olla poissa työstä ilman lääkärintodistusta tai vastaavaa kolme päivää. Jos sairastut kesken työpäivän, ko. päivää ei lasketa sairauslomapäiväksi. Työkyvyttömyyden neljännestä päivästä lähtien sinun on esitettävä työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus tai lääkärintodistus. Terveydenhoitaja voi antaa todistukseen korkeintaan viiden päivän sairauslomaan.

Mikäli sairauslomasi kestää yli kymmenen arkipäivää, täytä KELA:lle menevä kaavake. Kaavakkeen saat palkkatoimistosta, työpisteestäsi tai työterveysasemalta.
Kalenterivuoden aikana sairauslomalta maksetaan täydet palkkaedut 60 kalenteripäivältä ja 2/3 palkkaedut seuraavilta 120 kalenteripäivältä
- vakinaiselle viranhaltijalle
- työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 60 päivää välittömästi ennen sairauslomaa
- viransijaiselle, joka välittömästi ja yhtäjaksoisesti ennen sairauslomaa on ollut kaupungin palveluksessa vähintään 90 päivää.
Muissa tapauksissa maksetaan täydet palkkaedut 14 kalenteripäivältä.
Mikäli sinulla on sairausloma-asioihin liittyviä kysymyksiä, niihin vastaavat mielellään palkkatoimisto (puh. 246), työplus ja henkilöstöyksikkö.

Lääkärikäynnit – työaikaa vai ei?

Kokkolan kaupunki kannustaa jokaista sen palveluksessa olevaa pitämään huolta omasta terveydestään. Joskus sairaus kuitenkin yllättää ja tarvitaan lääkärin apua. Kaupunki toivoo, että sen palveluksessa olevat saavat tarvittavan lääketieteellisen avun nopeasti ja varmasti. Hyvinvoiva työntekijä on etu myös kaupungille. Alla luetellut yhteiset pääsäännöt on tehty siksi, että kaikki kaupungin työntekijät ja viranhaltijat olisivat samanarvoisia siinä, mitkä lääkärikäynnit ja tutkimukset luetaan kuuluvaksi työaikaan. Säännöt pohjautuvat KVTES:iin. Ilmoitathan aina esimiehellesi lääkärin vastaanotolla, tutkimuksissa tai hoidoissa käynneistä mahdollisimman hyvissä ajoin.

Tutkimukset ja toimenpiteet, joissa voi käydä työaikana ellei aikaa saada varattua työajan ulkopuolelle.

Aina ei ole mahdollista järjestää lääkäri- ja tutkimusaikoja työajan ulkopuolelle, mutta pyri kuitenkin mahdollisuuksien mukaan välttämään työajan tarpeetonta menetystä.

Pääsääntöisesti omalla ajalla tehtäviä tutkimuksia ja hoitoja ovat

Edellä mainituissa tapauksissa työnantajalla on oikeus harkita erikseen, myönnetäänkö sinulle tutkimuksessa ja hoidossa käynnin ajaksi vapaata vai teetetäänkö vapautukseen käytetty työaika takaisin.

Sairausloma ei pääsääntöisesti ole palkallista eivätkä tutkimukset tai hoidot ole työaikana tapahtuvia muun muassa seuraavissa tapauksissa:

Täysin kaikenkattavaa ohjetta on mahdoton antaa, koska tapaukset ovat erilaisia. Mikäli haluat tietää työnantajan suhtautumisen etukäteen asiassa, johon ei ole aikaisemmin otettu periaatteellista kantaa, voit keskustella asiasta työterveysaseman tai henkilöstöyksikön kanssa.

Lähde: Pikku Tynnyri.

Työtapaturma

Jos sinulle tapahtuu työtapaturma tai työmatkatapaturma, ilmoita asiasta esimiehellesi välittömästi. Laatikaa yhdessä tapaturmasta ilmoituslomake vakuutusyhtiötä varten.

Työaikana tai työmatkalla sattunut tapaturma oikeuttaa ilmaiseen sairaanhoitoon. Lisätietoja työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvistä asioista saat palkkatoimistosta (puh. 204), työsuojelupäälliköltä ja työsuojeluvaltuutetuilta. Tietoja työturvallisuuteen liittyvistä asioista löydät myös kohdista "Työsuojelu" ja " Turvallisuus".

Sairausloma työtapaturman vuoksi

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, maksetaan tapaturman johdosta täydet palkkaedut 120 kalenteripäivältä ja 2/3 palkkaedut seuraavilta 120 kalenteripäivältä.

Tyky-toiminta

Työelämä muuttuu nopeasti ja kaupungin henkilöstö ikääntyy, joten Kokkolan kaupunki on päättänyt panostaa entistä enemmän sen palveluksessa olevien jaksamiseen. Tyky-toiminta on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille asemasta, iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Kokkolan kaupungin tyky-ohjelmaan kuuluvat muun muassa:

Tyky-ohjelmaan liittyy läheisesti myös aikaisemmin mainittu työhyvinvointiohjelma. Kysy omalta esimieheltäsi ja työterveysasemalta. Seuraa myös Pikku Tynnyrin ilmoittelua.

Kuntoutus

Kuntoremonttikurssit ovat varhaisen vaiheen kuntoutusta, jonka tarkoituksena on osallistujan työkyvyn ylläpito. Kurssilla testataan osallistujien kunto, opastetaan terveellisten ruokailutottumusten pariin ja autetaan löytämään sopivin liikuntamuoto. Tavoitteena on, että kurssi aktivoisi osallistujia pitämään huolta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, niin että kuntoa ja energiaa riittäisi eläkeikään asti.

ASLAK-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn parantaminen. Osallistujia opastetaan terveiden liikunta- ja elämäntapojen pariin ja heille annetaan neuvoja siinä, miten he voisivat paremmin hallita työtään, oppia oikeita työmenetelmiä ja näin jaksaa töissä paremmin. ASLAK-kuntoutus on erinomainen sellaisille henkilöille, joilla työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus on suuri.

TYK-kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentynyt. TYK-kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa osallistujan mahdollisuuksia jatkaa entisessä työssään.

TYK- ja ASLAK-kuntoutukset ovat osallistujalle ilmaisia. Kuntoremonttikursseista maksaa osan työnantaja, osan SAL ry ja osan osallistuja itse. KELAlta voi hakea kurssin ajaksi päivärahaa. Kuntoutuksiin osallistutaan tällä hetkellä omalla ajalla. Voit ottaa kuntoutuksen ajaksi esimerkiksi vuosilomaa.

Kaupunki haluaa kannustaa sen palveluksessa olevia käyttämään hyväkseen tyky-toimintaa ja erilaisia kuntoutusmahdollisuuksia. Mikäli kuntoutusasiat tulevat kohdallasi ajankohtaisiksi, ota yhteyttä työterveysasemaan. Lisätietoja saat myös omalta esimieheltäsi ja Pikku Tynnyristä.

Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja syrjintä

Henkinen väkivalta – mitä se on?

Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan pitkään jatkuvaa ja toistuvaa vakavanlaatuista kiusaamista, sortamista, syrjintää tai epäoikeudenmukaista kohtelua, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön. Kiusaaminen on usein järjestelmällistä. Henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Sukupuolinen häirintä voi ilmetä joko seksistisenä kielenkäyttönä tai sukupuolisena ahdisteluna.

Henkinen väkivalta – mitä se ei ole

Henkisellä väkivallalla ei tarkoiteta

Kokkolan kaupungin suhtautuminen henkiseen väkivaltaan

Henkinen väkivalta ja ahdistelu ovat vakavia asioita. Kokkolan kaupunki ei työnantajana hyväksy minkäänlaista huonoa kohtelua, kiusaamista, sukupuolista häirintää tai työsyrjintää.

Mikäli koet joutuneesi kiusatuksi tai syrjityksi, ota yhteyttä omaan esimieheesi, mikäli vain mahdollista. Esimiehen on työnantajan edustajana välittömästi puututtava havaitsemaansa tai tietoonsa tulleeseen henkiseen väkivaltaan. Työyhteisön ongelmat käsitellään ensisijaisesti työyhteisön sisällä, ja esimiehet ovat avainasemassa henkisen väkivallan torjunnassa ja poistamisessa.

Lähteet: Pikku Tynnyri 16/2001 ja toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi.

Päihdeongelmien hoito

Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö aiheuttaa ongelmia sekä päihdeongelmaiselle, hänen läheisilleen että työyhteisölle. Kokkolan kaupunki on sitoutunut auttamaan päihdeongelmista kärsivää työntekijää tai viranhaltijaa. Kaupungilla on päihdeongelmaisia varten hoitoonohjausohjelma, jonka avulla se yrittää auttaa päihdeongelmaista palaamaan työyhteisön täysipainoiseksi jäseneksi. Prosessissa on mukana myös työterveyshuolto. Ohjelman esitteessä on lisätietoja hoitoonohjausprosessista sekä esimerkiksi siitä, miten tulee menetellä, mikäli työtoverisi tulee töihin päihteiden vaikutuksen alaisena.

Päihdeongelman ennaltaehkäisyä varten henkilöstöä on koulutettu päihdeasioitten hoitoon siten, että koulutetut ovat esimiesten ja henkilöstön apuna päihdeongelman varhaisessa toteamisessa ja ongelmaan puuttumisessa joko ryhmänä tai yksilöinä ennen edellä mainittua hoitoonohjausprosessia. Hoitomallin tavoitteita ovat:

Työtoverit huomaavat päihteiden väärinkäytön yleensä ensimmäisenä. Jos työtoverit vähättelevät ongelmia tai salaavat ja paikkailevat niitä hienotunteisuuteen vedoten, voi tilanne kääntyä vieläkin huonommaksi.

Jos sinulla on aiheeseen liittyviä kysymyksiä, niihin vastaa mielellään työterveyshuolto.

Vakuutukset

Kokkolan kaupunki on vakuuttanut sinut lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Vakuutus kattaa työssä, työpaikalla ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lyhyehkön ajan kuluessa syntyneet vammat kuten kipeytymiset ja hiertymät kuuluvat myös vakuutuksen piiriin.

Kotimaan virkamatkalla on voimassa työnantajan ottama tapaturmavakuutus. Jos lähdet virkamatkalle ulkomaille, huolehdi että sinulla on voimassa oleva matka- ja matkatavaravakuutus. Vakuutus täytyy hankkia itse, mutta sen kustannuksista vastaa kaupunki sopimuksen mukaan.

Kaupungin työntekijöillä ja viranhaltijoilla on vakuutus myös kuolemantapauksen varalta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolemantapauksen sattuessa puolisolle ja alaikäisille lapsille maksetaan taloudellista tukea (veroton kertakorvaus). Taloudellista tukea myönnetään, mikäli palvelussuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden. Tukeen ei ole oikeutta, jos kuolemantapauksen sattuessa palvelussuhteen päättymisestä on kulunut yli kolme vuotta tai jos työntekijä oli siirtynyt vanhuuseläkkeelle tai oli täyttänyt 65 vuotta. Palkkakonttori (puh. 201) antaa sinulle mielellään lisätietoja taloudellisesta tuesta.

Hautausavustus

Jos työntekijä tai viranhaltija menehtyy ja jos hän on ollut välittömästi ennen kuolemaansa kaupungin palveluksessa vähintään 6 kuukautta, hänen kuolinpesälleen maksetaan hautausapua. Hautausavustusta täytyy kuitenkin erikseen hakea. Hakuprosessissa ja muissa asiaan liittyvissä kysymyksissä sinua auttaa palkkatoimisto (puh. 201).

Lisätietoja Tyky-toiminnasta
* Oma esimies
 
* Työterveyshuolto
puh. 8287 380
* Pikku Tynnyri
 
Lisätietoja terveysasemasta 
 
* Työterveyshuolto
puh. 8287 380
Lisätietoja hoitoonohjauksesta
* Työterveyshuolto
puh. 8287 380
* Kokkolan kaupungin hoitoonohjausohje
 
Lisätietoja hautausavustuksesta
 
* Palkkatoimisto
puh. 201
Lisätietoja sairauslomista
 
* Työterveysasema
puh. 8287 380
* Henkilöstöyksikkö
puh. 230
* Palkkatoimisto
puh. 246
Lisätietoja työtapaturma-asioista
 
* Työsuojelupäällikkö
 
* Työsuojeluvaltuutetut
 
* Työterveysasema
 
* Palkkatoimisto
puh. 204
 
 
* Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
myös Internetissä fi.osha.eu.int
* Vakuutusyhtiöiden esitteet 
myös Internetissä esim. www.sampo.fi/yritysasiakkaat
Lisätietoja lakisääteisestä tapaturmavakuutuksista
 
* Työsuojelupäällikkö
 
* Työsuojeluvaltuutetut
 
* Vakuutusyhtiöiden esitteet
myös Internetissä esim. www.sampo.fi/yritysasiakkaat

YHTEISTOIMINTA

Työntekijät ja viranhaltijat ovat oman työnsä asiantuntija, joten laadukkaita tuloksia syntyy parhaiten silloin, kun työntekijät, esimiehet ja johto tekevät yhteistyötä. Yhteistoimintaorganisaatio tarjoaa kaupungin palveluksessa oleville erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa henkilöstöä koskeviin asioihin.

Yhteistoimintaorganisaatioon kuuluvat työpaikkakokoukset, toimiala- ja laitoskohtaiset kehittämisryhmät sekä yhteistyöryhmä, joka käsittelee asioita koko kaupungin tasolla. Muista, että vain osallistumalla voit vaikuttaa! Yhteistoiminnan avulla voimme parantaa työn sisältöä ja työelämän laatua huomattavasti.

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat ja vaikutusmahdollisuudet

Yhteistoimintaryhmä

Yhteistyöryhmän jäseniä ovat kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, rahoitusjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työntekijöiden edustajina toimivat ammattijärjestöjen edustajat sekä työsuojeluvaltuutetut. Kokkolan kaupungilla on paikallinen yhteistoimintasopimus, joka sisältää sekä yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat että työsuojelun. Periaatteena on, että muun muassa alla luetellut asiat täytyy tuoda yhteistoimintaryhmän käsiteltäväksi.

Yhteistoimintaryhmän tehtäviin kuuluu muitakin asioita kuin yllä mainitut. Tarkasta kulloinkin voimassa olevasta yhteistoimintasopimuksesta tarkempi sisältö.

Yhteistoimintaryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Tarkasta oman järjestösi luottamusmieheltä tai henkilöstöyksikön henkilöstösihteeriltä, mitä asioita ryhmän käsittelyyn on tulossa. Ota selvää asioista ja ota kantaa! Yhteistoimintaryhmän päätöksentekoon pääset vaikuttamaan esimerkiksi luottamusmiesten välityksellä tai tekemällä aloitteita. Tuo ideoitasi ja ajatuksiasi rohkeasti esille, sillä moni muu saattaa ajatella asioista samalla tavoin kuin sinä!

Kehittämisryhmät ja työpaikkakokoukset

Toimialoilla ja laitoksilla on omat kehittämisryhmänsä, joissa sekä työnantajalla että työntekijöillä on yhtä monta edustajaa. Kehittämisryhmän tarkoituksena on toimia johtamisen apuvälineenä niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Kehittämisryhmät käsittelevät yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat toiminta-alueellaan.

Toimialasi kehittämisryhmästä ja sen käsiteltävänä olevista asioista saat lisätietoja kehittämisryhmän puheenjohtajalta tai ammattiyhdistyksesi luottamusmiehiltä. Jos et ole ammatillisesti järjestäytynyt, ole yhteydessä ryhmään valittuihin jäseniin.

Tärkein osa yhteistoimintaa ovat työpaikkakokoukset. Työpaikkakokousten tarkoituksena on parantaa samassa työpaikassa toimivan henkilöstön yhteistyötä ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin sekä parantaa työpaikan sisäistä tiedonkulkua. Kokouksessa käsitellään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Muista, että vaikuttamaan pääsee, jos on itse aktiivinen!

Lähde: Kokkolan kaupungin yhteistoimintasopimus.

Työsuojelu

Työsuojelun tavoitteena on vähentää ja poistaa työhön ja työtehtäviin liittyviä vaaroja ja haittoja. Työsuojelu tukee kaupungin toimintaa poistamalla tai lieventämällä työelämän ristiriitoja, ylläpitämällä henkilöstön työkykyä sekä kehittämällä työmenetelmiä, työpaikkoja ja työilmapiiriä.

Työsuojelun pääpaino on ennalta ehkäisevässä työssä. Työsuojelu voi olla luonteeltaan fyysistä tai psyykkistä. Fyysisen työsuojelun avulla pyritään vähentämään esimerkiksi tapaturmatiheyttä. Psyykkisen työsuojelun tarkoituksena on taasen vähentää esimerkiksi työuupumusta ja henkistä väkivaltaa.

Työsuojelu on osa jokapäiväistä työtä ja ammattitaitoa. Se on myös osa työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö ajaa meidän kaikkien etuja työympäristö- ja työsuojelukysymyksissä. Se tukee ja avustaa yhdessä työterveyshuollon kanssa kaupungin organisaatiota työturvallisuuteen, työkykyyn ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Jos huomaat toimipaikassasi työsuojelullisia epäkohtia, käänny oman esimiehesi puoleen! Tarvittaessa voit pyytää apua työsuojeluorganisaatiolta eli työsuojeluvaltuutetuilta. Työsuojeluvaltuutettujen nimet saat selville joko työpaikkasi ilmoitustaululta tai kysymällä esimieheltäsi.

Jos asiat eivät ratkea työpaikalla tai omassa virastossa, voit ottaa yhteyttä työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuun tai esimiesten työsuojeluvaltuutettuun. Kaupungin työpaikkoja valvoo valtion viranomaisena Vaasan työsuojelupiirin Kokkolan toimisto.

Lisätietoja yhteistoiminnasta
* Henkilöstöyksikkö
 
* Kokkolan kaupungin yhteistoimintasopimus
 
 
 
Lisätietoja työturvallisuudesta
 
* Oma esimiehesi 
 
* Työsuojelupäällikkö
puh. 231
* Työsuojeluvaltuutetut
puhelinnumerot ilmoitustaululla
* Henkilöstöyksikkö 
 
* Vaasan työsuojelupiirin Kokkolan toimisto
Virastotalo, Torikatu 40, 67100 Kokkola 
puh. 367 6410 (metalliteollisuus, sähkölaitokset)
puh. 367 6411 (vähittäiskauppa, sosiaali- ja terveydenhuolto)
puh. 367 6413 (rakennusala)
puh. 367 6414 (työsuhdeala, tekstiili)
 
 
* Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
myös Internetissä fi.osha.eu.int

SIVUTOIMET

Sivutoimella tarkoitetaan viranhaltijan tai työntekijän oman työnsä ohella hoitamaa virkaa tai työtä, jatkuvasti/toistuvasti suorittamaa tehtävää tai ammatin, elinkeinon tai liikkeen harjoittamista. Tehtävän ei tarvitse olla palkallinen. Sivutoimia eivät ole sellaiset tehtävät, joista ei voi kieltäytyä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa kunnalliset luottamustehtävät. Luottamustehtävän hoitamiseen täytyy kuitenkin olla asianmukainen lupa tai virkavapaus.

Sivutoimilupa

Pääperiaate on, että et voi ilman lupaa hoitaa sellaista sivutointa, jonka hoitamiseen kuluu työaikaa. Luvan myöntämisperusteena on, että sivutoimi ei saa haitata päätoimesi hoitamista eikä sivutoimi saa kilpailla Kokkolan kaupungin oman toiminnan kanssa. Hae sivutoimilupaa ao. lautakunnalta/kaupunginhallitukselta. Lomakkeita saat esimieheltäsi ja henkilöstöyksiköstä.

Sivutoimi-ilmoitus

Jos sinulla on sivutoimi, mutta et käytä sen hoitamiseen työaikaa, hanki sille kuitenkin hyväksyntä sivutoimi-ilmoituksella. Jätä ilmoitus lähimmälle esimiehellesi. Sivutoimi-ilmoituksen hyväksymisestä päättää toimialajohtaja/laitoksen johtaja. Sivutoimi voidaan kieltää, jos sen hoitaminen haittaa työtehtävien suorittamista tai työnantajan toimintaa muutoin. Lomakkeita saat esimieheltäsi ja henkilöstöyksiköstä.

Lisätietoja
* Henkilöstöyksikkö
 
* Kokkolan kaupungin virkasääntö
 
* Pikku Tynnyri 1/2002 
 

AMMATTIYHDISTYKSET

Virka- ja työehtosopimukset perustuvat kunnallisten työnantajien sekä ammattijärjestöjen välisiin neuvotteluihin. Ammattijärjestöt valvovat jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä pyrkivät vaikuttaman jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen. Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen neuvontaa esimerkiksi palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Pidä myös mielessä, että ammattijärjestöt tarjoavat kaikille jäsenilleen erinomaisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan kaupungin henkilöstöasioihin!

Mikäli haluat liittyä oman alasi ammattijärjestöön, ota yhteyttä järjestön luottamusmieheen tai puheenjohtajaan.

Luottamusmiehet tai puheenjohtajat 31.8.2002 
AKAVA-JS (AKAVA-OS)
Pitkälle koulutettujen palkansaajien keskusjärjestö.
OAJ 
Opettajien ammattijärjestö
Pääluottamusmies Timo Rajaniemi
puh. 376
KVL (KTF rf)
(Kunnallisvirkamiesliitto)
Pääluottamusmies Eiwor Wärn-Auvinen
puh. 482
KTN (FKT rf)
Teknisen koulutuksen saaneet tekniset toimihenkilöt
ja terveydenhoitajat
Pääluottamusmies Matti Valavaara
puh. 347
KTV 44 ry (KAT rf)
(Kunta-alan ammattiliitto)
Suurimmat ammattiryhmät: peruspalveluhenkilöstö, 
lastenhoitohenkilöstö, 
ruokahuolto- ja taloushenkilöstö ja 
siivoushenkilöstö. 
Pääluottamusmies/kk-palkkaiset
Maria-Liisa Känsäkoski
puh. 406
Pääluottamusmies/tuntipalkkaiset
Jörgen Forsström
puh. 397
KTV 196 ry/Palolaitoksen viranhaltijat
Pääluottamusmies Tapani Viitala 
Maatalouslomittajat
Luottamusmies Erkki Sulonen
TNJ (TFO)
(Tehyn ja SuPerin neuvottelujärjestö)
Puheenjohtaja Pirjo Hietaharju 
puh. 520
TNJ/Tehy
Terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneiden etujärjestö
Pääluottamusmies Merja Weckström
TNJ/Super
Sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen 
tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto
Luottamusmies Leena Yrttiaho

ELÄKKEEET

Kaikilla palkansaajilla on työhön perustuva lakisääteinen työeläketurva. Valtaosa Kokkolan kaupungin palveluksessa olevista kuuluu kunnallisten viranhaltijain ja työntekijöiden eläkelain KVTEL:in piiriin. Eräillä aloilla määräaikaisessa työsuhteessa olevat kuuluvat LEL-järjestelmään, ja peruskoulujen ja lukioiden opettajista suurin osa kuuluu vielä valtion eläkejärjestelmään. Tässä kappaleessa esitetyt tiedot ovat pääsääntöjä ja koskevat lähinnä uusia palvelussuhteita. Mikäli eläkeasiat tulevat kohdallasi ajankohtaisiksi, ota yhteyttä palkkatoimiston eläkeasiamieheen puh. 201. Hän on eläkeasioiden asiantuntija ja valmiina vastaamaan kysymyksiisi. Muista myös, että eläkkeitä täytyy hakea!

Vanhuuseläke

Kuntien eläkevakuutuksen (KVTEL) ehtoja on vuosien varrella muutettu useastikin. Tällä hetkellä voimassa olevat pääsäännöt ovat seuraavat

Edellä mainitut kohdat koskevat ainoastaan niitä KVTEL:in piiriin kuuluvia, jotka ovat tulleet Kokkolan kaupungin palvelukseen 1.1.1993 jälkeen. Mikäli palvelussuhteesi on alkanut ennen 1.1.1993, pääsäännöt ovat hieman erilaiset. Tarkemmat tiedot löydät esimerkiksi Kuntien eläkevakuutuksen Internet-sivuilta tai Kuntien eläkevakuutuksen Eläkeoppaasta. Voit myös soittaa palkkatoimiston eläkeasiamiehelle puh. 201.

Osa-aikaeläke

Kaupungin palveluksessa olevalla on mahdollisuus vähentää työnteon määrää eläkeiän lähestyessä ja vaihtaa kokopäivätyö osa-aikaiseen. Tulojen pienenemistä voidaan korvata osa-aikaeläkkeellä.

Osa-aikaeläkkeen ehdot muuttuivat vastikään. Tällä hetkellä tilanne on se, että vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä osa-aikaeläkkeen alaikäraja on 56 vuotta ja muilla se on 58 vuotta. Osa-aikatyössäsi sinun on ansaittava vähintään 35 ja enintään 70 prosenttia kokoaikaisen työsi ansiosta. Neuvottele ennen osa-aikaeläkehakemuksen tekemistä työnantajan kanssa osa-aikatyön ehdoista. Ehdotonta oikeutta osa-aikaeläkkeeseen ei kuitenkaan ole olemassa. Varmista eläkelaitokselta, että suunnitellut ehdot täyttävät osa-aikaeläkkeelle asetetut vaatimukset.

Osa-aikaeläkkeen hakemuslomakkeen löydät Kuntien eläkevakuutuksen Internet-sivuilta (www.keva.fi). Kuntien eläkevakuutukseen voit tehdä ennakkotiedustelun osa-aikaeläkkeestä ja saada arvion osa-aikaeläkkeen määrästä ja eläkkeen kertymisestä. Kysymyksiin vastaa mielellään myös palkkatoimiston eläkeasiamies (puh 201).

Kunnalliset eläkkeet lyhyesti

Eläkelaji
Ennen 1.1.1993 alkaneet
palvelussuhteet
31.12.1992 jälkeen alkaneet
palvelussuhteet 1)
Vanhuuseläke
53–65 vuoden ikä
65 vuoden ikä
Varhennettu vanhuuseläke 2)
Oma valinta ja vähimmäisikä 
5 vuotta alle henkilökohtaisen 
vanhuuseläkeiän
Oma valinta ja ikä vähintään 
60 vuotta
Osa-aikaeläke 2)
Oma valinta, osa-aikatyöhön
siirtyminen ja vähintään 58 
vuoden ikä 3)
Oma valinta, osa-aikatyöhön 
siirtyminen ja vähintään 58
vuoden ikä 3)
Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyys
Työkyvyttömyys
Osatyökyvyttömyyseläke
Osittainen työkyvyttömyys
Osittainen työkyvyttömyys
Yksilöllinen varhaiseläke 2)
Työkyvyn heikkeneminen ja 
vähintään  58–60 vuoden 
ikä 4)
Työkyvyn heikkeneminen ja 
vähintään 58–60 vuoden 
ikä 4)
Työttömyyseläke
Työttömyys ja vähintään
60 vuoden ikä
Työttömyys ja vähintään 60 
vuoden ikä
Perhe-eläke 5)
Työntekijän kuolema
Työntekijän kuolema

1) Ei koske vuonna 1939 ja sitä ennen syntyneitä.

2) Ei mahdollinen, jos työntekijä valinnut vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän.

3) Kts. edellisen sivun kappale osa-aikaeläkkeestä ja sen ikärajasta.

4) Vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja 60 vuotta.

5) Työntekijän tai viranhaltijan kuoltua hänen leskelleen ja alle 18-vuotiaille lapsilleen maksetaan perhe-eläkettä. Perhe-eläkkeen määrä perustuu kuolleen saamaan tai hänelle karttuneeseen eläkkeeseen.

Lähde: Eläkeopas 2002. Kuntien Eläkevakuutus.

Lisätietoja eläkeasioista
* Palkkatoimisto/eläkeasiamies 
puh. 201
 
 
* Kuntien Eläkevakuutuksen Eläkeopas
 
* VEL: osa-aikaeläkeopas
 
* VEL: valtion eläketurva
 
* VEL: valtion perhe-eläkeopas
 
 
 
* Kuntien eläkevakuutus (KEVA)
www.keva.fi
* LEL Työeläkekassa
www.lel.fi
* VEL Valtion eläkelaitos
www.valtiokonttori.fi/elake/index.shtm
* Valtion eläkelaitoksen sähköiset eläkeoppaat
www.valtiokonttori.fi/elake/Sahkoiset_elakeoppaat.shtm

TURVALLISUUS

Kaupungin palveluksessa olevat saattavat joutua uhkaaviin tilanteisiin töitä tehdessään. Esimerkiksi tyytymätön asiakas voi aiheuttaa uhkaavalla käytöksellään paljon mielipahaa. Meillä kaikilla on kuitenkin oikeus henkiseen koskemattomuuteen. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on ehdottoman tärkeää, että jokaisessa työpisteessä vallitsee turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri.

Kaupunki työnantajana ei suhtaudu uhka- ja häiriötekijöihin välinpitämättömästi. Uhkista ja vaaratekijöistä kannattaa aina puhua työyhteisössä. Tärkeintä on tuntea, ettei ole jäänyt yksin. Ongelmien yhdessä pohtiminen lisää turvallisuuden tunnetta. Voitte myös yhdessä keksiä idean, jonka avulla parannetaan työyhteisön turvallisuutta huomattavasti.

Tilanteiden ennakointi on iso askel kohti turvallisempaa työympäristöä. Riskikartoituksen avulla voidaan esimerkiksi muuttaa työjärjestelyjä, työhuoneita, hankkia palvelutiskejä, laatia ohjeita vaaratilanteiden varalle tai jopa hankkia hälytysjärjestelmiä. Jokaisella työpaikalla olisi hyvä olla turvallisuussuunnitelma. Se voi sisältää esimerkiksi riskikartoituksen sekä ohjeet siitä, miten vaaratilanteissa pitää menetellä.

Työpaikoille voidaan myös suunnitella vakavia kriisitilanteita varten oma kriisitoimintamalli, johon on kirjattu toimintaohjeet. Ilman asianmukaista mallia yksi järkyttävä tapahtuma voi halvaannuttaa työpaikan toiminnan ja aiheuttaa vakavia henkisiä jälkiseuraamuksia.

Turvallisuusohjeet

Hätäilmoituksen teko - 112

Valitkaa soittajaksi henkilö, joka tietää, mitä on tapahtunut. Näin vältytään välikäsiltä ja saadaan nopeasti oikeaa tietoa. Jos soitat hätänumeroon 112, toimi seuraavasti:

    Kerro kuka olet ja mistä soitat.

    Kerro lyhyesti, mitä on tapahtunut.

    Kerro, onnettomuuspaikan tarkka sijainti.

    Kerro, onko joku vaarassa tai loukkaantunut.

    Vastaa kysymyksiin lyhyesti ja tarkasta.

    Sulje puhelin vasta kun saat siihen luvan.

    Noudata saamiasi ohjeita.

    Älä varaa puhelinta muihin puheluihin.

    Järjestä opastus sovitusta paikasta ja huolehdi, että kulkureitti on avoin

    Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu olennaisesti

Tulipalo - 112

    Varoita muita sisällä olevia

    Pelasta vaarassa olevat ja loukkaantuneet.

    Soita 112, mutta vasta sitten kun olet itsekin suojautunut palossa syntyviltä myrkkykaasuilta. Muista, että pelastautumiseen on aikaa vain pari minuuttia.

    Sammuta lähimmällä alkusammuttimella, mikäli mahdollista, mutta älä leiki sankaria.

    Opasta palokunta palokohteeseen.

Muista! POISTU AJOISSA PALOPAIKALTA JA SULJE OVET PERÄSSÄSI!

Tarkempia lisätietoja löydät pelastustoimen Internet-sivuilta www.intermin.fi/sm/pelastus

Lähde: Pelastustoimen Internet-sivut.

Apua heti/hätänumeroita

Yleinen hätänumero 
(palokunta, pelastuslaitos, sairaankuljetus)
112
Poliisi 
10022
Myrkytyskeskus
(09) 471 977
AA – Auttava puhelin alkoholisteille ja heidän läheisilleen, joka päivä klo 12–14 
831 2791 
312 6550 (på svenska)
AIDS-puhelin, SPR:n päivystävä puhelin (ohjausta, tukea ja neuvontaa)
0203 27000
9800 2450 (på svenska)
Cancerkontakt
0800 19414
Irti huumeista -puhelin 
0203 22388
Kiusattujen tuki ry
0800 97474
Palveleva puhelin, joka päivä 19–24
Församlingarnas samtaltjänst
10 071
10 072 (på svenska)
Psykiatrian poliklinikka (Mielenterveystoimisto)
826 4621
Raiskauskriisikeskus Tukinainen, kriisipuhelin
0800 97899 
Rikosuhripäivystys
0600-16116
Sairaanhoito
Samtaltjänst
0800 19072
Syöpäyhteys
0800 19414
Työterveysasema
8287 380 
Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelin
0203 44 55 66

Lähde: Kokkolan puhelinluettelo.

Lisätietoja
* Henkilöstöyksikkö
puh. 230
* Kokkolan Aluehälytyskeskuksen toimintaohjeet
www.kokkola.fi/aluehalytyskeskus/Ohjeet.htm
* Kokkolan kaupungin koulujen kriisitoimintamalli
 
* Pelastustoimen Internet-sivut 
www.intermin.fi/sm/pelastus
* Työterveysasema
puh. 8287 380 

KARTTOJA JA ORGANISAATIOKAAVIOT

LÄHTEET

Kokkolan kaupungin julkaisuja ja muistioita

Muut julkaisut

Sähköiset lähteet

Muut henkilöstöoppaat