|
Nuijasota
- kansannousu |
|
|
|
Marraskuun 25. päivänä eli Pyhän Katariinan päivänä vuonna 1596 käynnistyi tapahtumasarja, josta kehittyi maamme suurin ja samalla Pohjoismaiden viimeinen merkittävä talonpoikaiskapina, nuijasota. Katariinan päivää Isonkyrön kirkolle viettämään kokoontuneet talonpojat päättivät silloin edusmiestensä palattua kotiin Ruotsista kieltäytyä linnaleiristä eli sotaväen muonituksesta ja majoituksesta ja olivat myös valmiit ase kädessä puolustamaan tätä ratkaisuaan. Samana päivänä sattunut selkkaus talonpoikien ja sotaväen välillä sytytti kolme kuukautta kestäneen kansannousun. Pohjalaisten kapinaliike levisi yli koko suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan ja eräisiin Keski-Pohjanmaan pitäjiin. Se tempasi mukaansa lähes koko Savon ja ulottui Ylä-Satakunnan ja Hämeen pohjoisosiin. Johtajanaan ilmajokelainen suurtalonpoika ja maakauppias Jaakko Ilkka, jolla entisenä ratsumiehenä oli sotakokemusta, pohjalaiset etenivät Ylä-Satakuntaan, nykyiselle Pirkanmaalle. Vuoden viimeisenä päivänä 1596 Nokialla käytiin talonpoikien ja marski Klaus Flemingin joukkojen välillä ratkaiseva taistelu, jossa talonpojat lyötiin hajalle. Tämän jälkeen tuli Hämeen ja Savon talonpoikaisjoukkojen vuoro. Ne tuhottiin Nyystölässä Padasjoella 14.1.1597 sekä Mikkelin kirkolla 23.1.1597 käydyissä taisteluissa ja seuranneissa verilöylyissä. Tappioiden jälkeen kansannousuun liittyneet alueet joutuivat yleisen eurooppalaisen käytännön mukaisesti voittajien säälimättömän ryöstelyn kohteeksi. Samaan aikaan kun talonpoikien kukistaminen oli vielä käynnissä Savossa, nousivat kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan talonpojat Klaus Flemingin hallintoa vastaan. Tämä pohjalaisten toinen kapinaliike ulottui pohjoisessa aina Kemin pitäjään asti ja siihen liittyi myös suurin osa Etelä-Pohjanmaata. Ilmajoella, Santavuoren luona helmikuun 24. päivänä 1597 käydyssä ratkaisevassa taistelussa Klaus Flemingin joukot löivät talonpojat hajalle, minkä jälkeen Pohjanmaan etelä- ja keskiosat joutuivat sotajoukkojen hävityksen kohteeksi. Kolme kuukautta kestäneen kansannousun aikana nousivat miestappiot lähes 3 000:een, mikä vastasi noin puoltatoista prosenttia nykyisen Suomen senaikaisesta väestöstä. Sama suhteellinen osuus tämän päivän Suomen asukasmäärästä tekisi 75 000 ihmistä. Nuijasota oli viimeinen ja laajin niistä talonpoikaislevottomuuksista, joita jatkuvat sotarasitukset, erityisesti linnaleiri, synnyttivät Venäjää vastaan käydyn sodan aikana. Levottomuuksia ja aseellisia yhteenottoja syntyi eri puolilla Etelä-Suomea 1570-luvulta lähtien. Aseellisia selkkauksia puhkesi myös Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa jo ennen nuijasotaa. Vuodenvaihteessa 1595/96 esiintyi kapinointia sekä ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla että Rautalammilla. Yhteisenä piirteenä 1500-luvun lopun talonpoikaislevottomuuksille oli se, että ne puhkesivat paikkakunnilla, jotka levottomuuksien alkaessa olivat joutuneet linnaleirirasituksen kohteiksi.
Nuijasota lähti liikkeelle seudulta, joka oli vailla vanhaa aatelista kartanoasutusta ja jossa linnaleirirasitus verrattain pitkään oli suhteellisen kevyttä. Kapina syttyi ajankohtana, jolloin sota Venäjää vastaan oli päättynyt Täyssinän rauhaan toukokuussa 1595. Rauha ei kuitenkaan tuonut mitään helpotusta pohjalaisille, sillä sotajoukkoja pidettiin jatkuvasti linnaleirissä. Pohjanmaan talonpoikien nousuun vaikutti myös Kaarle-herttualta saatu tuki ja yllytys. Herttua oli ajautunut avoimeen välirikkoon kuningas Sigismundin kanssa, jonka kaikkivaltiaana edustajana Suomessa toimi marski ja käskynhaltija Klaus Fleming. Nuijasota liittyy yhtenä vaiheena Vaasa-suvun jäsenten keskinäisiin taisteluihin herruudesta Ruotsin valtakunnassa. Juhana III:n kuoleman jälkeen 1592 taistelun päätekijöitä olivat Juhanan poika Sigismund, joka oli sekä Ruotsin että Puolan kuningas, ja hänen setänsä herttua Kaarle. Taistelussa
Kaarle-herttua peri lopulta voiton. Näin Pohjanmaan talonpojat olivat
lopullisessa välienselvittelyssä voittajien riveissä, heidän vastustajansa
sen sijaan päätyivät häviäjien joukkoon. Talonpoikien kukistaja Klaus
Fleming kuoli jo keväällä 1597 eikä ehtinyt nähdä kun hänen ylläpitämänsä
järjestelmä Suomessa sortui. |
|
|
