Lähteet:
Finlands historia 2, 1993
Gunnar Suolahti, Nuori Yrjö Koskinen, Porvoo 1933.
Nuijasodan tutkimus
Jo 1840-luvulla Edvard Grönblad julkaisi asiakirjakokoelman nuijasodasta. Vuonna 1858 Pietarsaaressa asuessaan Yrjö Yrjö-Koskinen toisena Suomessa väitteli suomen kielellä aineistollaan nuijasodasta. Parannettu laitos kirjasta ilmestyi 1877. Koskisen tulkinta oli, että talonpojat taistelivat perinteisestä talonpoikaisvapaudestaan.
1930- ja 1940-luvulla Pentti Renvall esitti psykologisen tulkinnan: kapinalliset talonpojat olivat väsyneitä sotaan ja henkisesti alikehittyneitä suhteessa Etelä-Suomen talonpoikiin. Tämä tulkinta oli hallitsevana aina 1970-luvulle asti.
Heikki Ylikangas osoittaa lukuisissa kirjoituksissaan, että kapinan syyt löytyvät kiristyvistä säätyvastakohtaisuuksista. Aatelin vaikutus kasvoi ja talonpoikien köyhtyminen lisääntyi. Talonpoikien itsenäisyys ja vapaus oli uhattuna.
Vuonna 1992 amerikkalainen tutkija John P. Maarbjerg, joka tutkii Etelä-Pohjanmaan sosiaalisia ja taloudellisia oloja 1570-1600, esitti oman tulkintansa. Etelä-Pohjanmaa oli eniten riippuvainen kaupasta ja tuonnista ja hintakehitys oli epäedullinen Pohjanmaan tuottajille. Vuosisadan viimeisten kolmen vuosikymmenen kadot aiheuttivat lisääntyvää viljantuontia, minkä lisäksi myös suolan tuonti kasvoi.
Maarbjergin kaaviot jotka valaisevat Etelä-Pohjanmaan taloudellista kehitystä.
Kauppa tyrehtyi ja linnaleiri aiheutti monenlaisia rasituksia. Maarbjerg väittää, että siksi perinteiset talonpoikaisjohtajat eli maakauppiaat yhdistivät voimansa köyhempien talonpoikien kanssa ja ryhtyivät kapinoimaan.
Lähteet:
Finlands historia 2, 1993
Gunnar Suolahti, Nuori Yrjö Koskinen, Porvoo 1933.