Nuijamiehillä oli luultavasti kaikenlaisia aseita, myös kiväärejä, vaikkakin niiden lataaminen kesti yli kymmenen minuuttia. Tehokkaimmat aseet aatelismiesten panssarikilpiä vastaan olivat erilaiset nuijat.

Jo vuoden 1597 voudintileissä sotaa kutsuttiin nuijasodaksi (klobbå krijgh). Sanaa nuijajoukko käytettiin aiemmin (usein väheksyvästi) huonosti varustetusta ja heikkokurisesta talonpoikaisjoukosta riippumatta siitä, oliko heillä nuijia vai ei.

Jacob Chydenius kertoo väitöskirjassaan "Om Gamle Carleby" nuijista, joita vielä vuonna 1715 säilytettiin Kaarlelan kirkon kattoholvin päällä. Hän on liittänyt mukaan piirroksen nuijista ja jättää lukijan ratkaistavaksi, mihin tarkoitukseen nuijia on käytetty.