Ristirannan kylä

Kaarlelan Ristirannan kylä

Ristirannan kylä oli 1500-luvun keskivaiheilla tiheään asuttu ja luonteeltaan osittain kalastajakylä. Kylä ulottui Mesilästä pohjoiseen Suntiin asti, ja vuoteen 1608 asti siihen kuului alue Suntin toiselta puolelta lukuun ottamatta Hakalaxia ja Närvilää, jotka kuuluivat Kaustarin kylään.

Niistä 32 tilasta, jotka vuonna 1558 kuuluivat Ristirantaan, oli vuonna 1608 jäljellä ainoastaan 20. Kaarlelassa ei ollut toista kylää, jossa tilojen lukumäärä olisi laskenut yhtä paljon.

Koska Kokkolan kaupunki perustettiin Ristirannan kylän maille vuonna 1620 ja tilannimet otettiin Kaarlelassa käyttöön vasta 1647, ei Ristirannan tiloille löydy virallisia nimiä. Kun kaupunki perustettiin, joutui 12 Ristirannan tilaa kaupungin maiksi. Ainoastaan muutama niistä voidaan vanhojen karttojen avulla sijoittaa oikeisiin paikkoihinsa.

Merkillistä kyllä Lars Back, joka kirjoitti Kaarlelan pitäjän historian, ei huomannut, että myös Gammelgården (Vanhatalo) on merkitty karttoihin
vuodelta 1767. Vanhatalo on se tila, josta Pentti Poutun otaksutaan olleen kotoisin.

Tarharannan kahakan yhteydessä mainitaan nimismiehen talo ja lukkarin talo.

Maunu Elefinpoika (Sund) toimi nimismiehenä vuosina 1587-89, 1592-95 ja 1599. Vuosilta 1596-97 tieto puuttuu, mutta vuonna 1598 nimismiehenä toimi Jöns Matinpoika Hakalax. Tämän mukaan on hyvin todennäköistä, että Melkiorinpojan kolme kirjeentuojaa hukutettiin Suntiin Ristirannan tai Hakalaxin edessä.

Hannu Östeninpoika nimitettiin lukkariksi vuonna 1588. Missä hän asui nuijasodan aikana, ei ole tiedossa. Hannu Östeninpojalla oli Kallisen tila hallussaan vuosina 1606-09.

Talonpoikaisjohtaja Maunu Winick oli Lars Backin mukaan Maunu Olavinpoika, joka oli Widnäsin tilan isäntänä vuosina 1583-95. Se, että häntä kutsuttiin Winickin Maunuksi, johtui Backin mukaan siitä, että hänellä oli jonkinlainen side Vinickin tilaan, joka sijaitsi jossain Widnäsin tilanlähellä.