|
Pohjalaisten
toinen nousu
|

| 1596 |
| joulukuu Limingan ja Iin miehet kokoontuvat. Uusi vouti Israel Laurinpoika kehottaa lähtemään etelään. |
| 1597 |
| tammikuun
alku Maakuntakokous Pietarsaaressa, missä päätetään lopettaa linnaleirimaksu Flemingin sotilaille. |
| tammikuun
loppu Noin tuhat talonpoikaa kokoontuu Kaarlelan kirkon tienoille. Tarharannan kahakka, jonka jälkeen vouti Abraham Melkiorinpoika vangitaan ja viedään Ruotsiin, missä hänet teloitetaan seuraavana vuonna. |
| 5.2. Klaus Fleming varoittaa Pohjois-Pohjanmaan talonpoikia. |
| Noin 3000 talonpoikaa kokoontuu Kyrön kirkon seudulle. Osa ruotsalaisrannikon asukkaista asettuu Flemingin puolelle. |
| 18.2. Fleming lähtee Pirkkalasta kohti Pohjanmaata. |
| 22.2. Fleming tulee Jalasjärvelle. |
| 23.2. Flemingin sotaleiri Kurikan kylässä. Ratsumiehiä on likimain 1500. Talonpojat lähtevät Ylistarosta Kurikkaan päin. |
| 24.2. Santavuoren taistelu ja talonpoikien häviö. |
| Muutama päivä myöhemmin Fleming saapuu Isoonkyröön mukanaan 500 vankia. |
| Fleming lähettää viestin jokaiseen Pohjanmaan pitäjään määräten kirkkoherran ja kymmenen talonpoikaa kustakin pitäjästä saapumaan Kyröön. |
| Teloitettujen nuijapäälliköiden ruumiit kaivetaan esille ja sijoitetaan uudelleen teilipyöriin. |
| Paikalle saapuneita kirkkoherroja (joukossa Pietarsaaren, Lohtajan ja Kaarlelan kirkkoherrat) pilkataan ja nöyryytetään. |
| Sen jälkeen tulee
talonpoikien vuoro. Jo sisällä pappilassa Fleming on käskenyt kahta talonpoikaa (Olof
Perssonia Kaarlelan Isostakylästä ja Nils Nilssonia Bråtöstä) repimään hampaillaan
tiilikivet takkamuurista. Samalla hän on sanonut: "Te olette luvanneet hävittää Turun linnan, niin ettei
sinne jäisi kiveä kiven päälle. Aloittakaa nyt muurista, joka on teidän hampaillenne
paljon helpompi, niin näette miten vaikeaa se on." |
| 17 talonpoikaa viedään
Poutun seuraksi Turkuun kuulusteltavaksi. Heidän joukossaan ovat kaarlelalaiset Anders
Hansson, Lars Pedersson (Poutun veli ?) ja Mats Larsson. Lisäksi Turkuun viedään mm. Hannu Krankka, Perttu Palo ja Martti Tuomaala. |